Reframing the Image of the Owner. A Narrative Approach to Website Localization
Järvinen, Jommi (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuinka 9 suomalaista internet-sivustoa kuvaa omistajaansa suomen- ja englanninkielisissä kieliversioissaan. Tutkittaviksi valikoituivat neljän kaupungin (Helsinki, Jyväskylä, Lappeenranta ja Oulu), neljän oppilaitoksen (Lappeenrannan, Oulun ja Vaasan yliopistot sekä Vaasan Ammattikorkeakoulu) ja lisäksi Suomen Poliisin internet-sivustot. Kaupungit valittiin pääsääntöisesti siksi, että ne sijaitsevat hajautetusti ympäri Suomea, ja oppilaitosten valintaperuste oli vaihtelevat koulutustarjonnat. Poliisi edustaa Suomea kokonaisuutena.
Tutkimus pohjaa Mona Bakerin viitoittamaan näkemykseen narratiiviteorian soveltuvuudesta käännöstutkimukseen. Koska teorian analyysin kohteena on narratiivi, rakensin tutkimuksen alussa mallin, jolla internet-sivustojen tekstimassoista voidaan valikoida yhtenevä tutkimusmateriaali. Mallia soveltamalla varsinaiseksi materiaaliksi valikoituivat sivustojen päävalikot ja sisältösivujen yhtenäiset, kerronnalliset tekstit. Materiaalista tutkittiin Bakerin ehdottamien neljän käännösstrategian, ”ajan ja paikan muokkaus” (temporal & spatial framing) ”valikoiva sopeuttaminen” (selective appropriation), ”nimeäminen” (labelling) ja ”osapuolten uudelleenasemointi” (repositioning of participants) mukaisia tapauksia. Oletuksena oli, että käännösstrategioiden mukaiset muutokset sivuston päävalikossa korreloivat sisältösivujen muutosten kanssa.
Tutkielman tulokset kuitenkin paljastavat, ettei internet-sivustojen valikoista voida päätellä sisältösivujen samankaltaisuutta. Sen sijaan eroavuudet valikoissa kielivät eroista myös sisältösivuilla. Lisäksi löytyi viite, että mitä lähempänä valtakunnallista keskiarvoa kaupungissa tai oppilaitoksessa oleva prosentuaalinen ulkomaalaisten osuus on, sitä samankaltaisempi kuva sivuston omistajasta annetaan sen eri kieliversioissa. Vastaavasti poikkeama keskiarvosta kasvattaa eroavaisuuksien määrää. Analyysi paljasti myös, että keskenään erilaisten kieliversioiden välillä kuva sivuston omistajasta rakentuu useiden päällekkäisten käännösstrategioiden käytöstä, eikä niinkään yksittäisistä strategioiden ilmentymistä.
Tutkimus pohjaa Mona Bakerin viitoittamaan näkemykseen narratiiviteorian soveltuvuudesta käännöstutkimukseen. Koska teorian analyysin kohteena on narratiivi, rakensin tutkimuksen alussa mallin, jolla internet-sivustojen tekstimassoista voidaan valikoida yhtenevä tutkimusmateriaali. Mallia soveltamalla varsinaiseksi materiaaliksi valikoituivat sivustojen päävalikot ja sisältösivujen yhtenäiset, kerronnalliset tekstit. Materiaalista tutkittiin Bakerin ehdottamien neljän käännösstrategian, ”ajan ja paikan muokkaus” (temporal & spatial framing) ”valikoiva sopeuttaminen” (selective appropriation), ”nimeäminen” (labelling) ja ”osapuolten uudelleenasemointi” (repositioning of participants) mukaisia tapauksia. Oletuksena oli, että käännösstrategioiden mukaiset muutokset sivuston päävalikossa korreloivat sisältösivujen muutosten kanssa.
Tutkielman tulokset kuitenkin paljastavat, ettei internet-sivustojen valikoista voida päätellä sisältösivujen samankaltaisuutta. Sen sijaan eroavuudet valikoissa kielivät eroista myös sisältösivuilla. Lisäksi löytyi viite, että mitä lähempänä valtakunnallista keskiarvoa kaupungissa tai oppilaitoksessa oleva prosentuaalinen ulkomaalaisten osuus on, sitä samankaltaisempi kuva sivuston omistajasta annetaan sen eri kieliversioissa. Vastaavasti poikkeama keskiarvosta kasvattaa eroavaisuuksien määrää. Analyysi paljasti myös, että keskenään erilaisten kieliversioiden välillä kuva sivuston omistajasta rakentuu useiden päällekkäisten käännösstrategioiden käytöstä, eikä niinkään yksittäisistä strategioiden ilmentymistä.