Vastuullinen henkilöstöjohtaminen : Vastuulliset toimintatavat rekrytoinnissa rekrytoijan näkökulmasta
Lahti, Mikko (2020-12-03)
Lahti, Mikko
03.12.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399300
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399300
Tiivistelmä
Teknologinen kehitys ja globalisaatio ovat kiristäneet yritysten kilpailua viime vuosikymmenten
aikana. Tämä kehitys on vaikuttanut myös työvoiman saatavuuteen ja työmarkkinoilla
kiristyvään kilpailuun osaavista työntekijöistä. Henkilöstöjohtamisella ja sen eri toiminnoilla on
tutkimuskentässä jo pidempään todettu olevan tärkeä rooli yrityksen menestymisen kannalta.
Erityisesti rekrytoinnilla on nähty olevan keskeinen merkitys osaavien työntekijöiden
houkuttelussa ja sitouttamisessa.
Samanaikaisesti keskustelua liiketoiminnan vastuullisuudesta on käyty jo 1960-luvulta lähtien.
Vastuullisuus on tutkimuskentässä myös liitetty yhä tiiviimmin henkilöstöjohtamiseen ja yrityksen vastuullisuustoimet näyttäisivät vaikuttavan työnantajamielikuvaan, osaajien
houkutteluun sekä henkilöstön tyytyväisyyteen ja sitoutuvuuteen. Näin ollen on tärkeää tutkia
rekrytointiprosessin vastuullisuutta henkilöstöammattilaisten näkökulmasta.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan vastuullisia toimintatapoja rekrytoinnissa rekrytoijan näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys rakennetaan henkilöstöjohtamisen ja rekrytointiprosesssin aiemman tutkimuskentän ympärille, joita tarkastellaan vastuullisuuden näkökulmista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää rekrytoinnin ammattilaista ja aineistosta selvitettiin millaisia vastuullisia toimintatapoja rekrytoijat käyttävät, mitkä ovat vastuullisuuden kannalta kriittisiä vaiheita rekrytointiprosessissa ja millaiset rekrytoijan vaikuttamismahdollisuudet vastuullisuuden toteutumiseen ovat.
Tutkimustulokset osoittavat rekrytoijien pitävän vastuullisia toimintatapoja hyvin tärkeinä
rekrytointiprosessia suunnitellessa ja toteuttaessa. Tärkeimmäksi vastuulliseksi menetelmäksi
tuloksissa osoittautui työnhakijoiden arvionti tasa-arvoisesti ilman ennakkoluuloja. Lisäksi
rekrytoijan aktiivinen kommunikointi hakijoiden suuntaan nousi merkittäväksi vastuulliseksi
toimintatavaksi. Tuloksien mukaan vastuullisuuden kannalta kriittisimmät vaiheet rekrytointiprosessissa ovat hakijoiden työhakemusten läpikäynnin vaihe sekä operatiivista vaihetta edeltävä suunnnitteluvaihe, jossa valitaan toimintatavat ja asetetaan vaatimukset rekrytoitavalle
henkilölle. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että rekrytoija voi vaikuttaa rekrytoinnin vastuullisuuteen
ensisijaisesti niissä vaiheissa, jotka ovat hänen vastuullaan prosessissa, jonka lisäksi rekrytoijan
tulee ohjeistaa muita prosessiin osallistuvia tahoja vastuullisissa toimintatavoissa.
aikana. Tämä kehitys on vaikuttanut myös työvoiman saatavuuteen ja työmarkkinoilla
kiristyvään kilpailuun osaavista työntekijöistä. Henkilöstöjohtamisella ja sen eri toiminnoilla on
tutkimuskentässä jo pidempään todettu olevan tärkeä rooli yrityksen menestymisen kannalta.
Erityisesti rekrytoinnilla on nähty olevan keskeinen merkitys osaavien työntekijöiden
houkuttelussa ja sitouttamisessa.
Samanaikaisesti keskustelua liiketoiminnan vastuullisuudesta on käyty jo 1960-luvulta lähtien.
Vastuullisuus on tutkimuskentässä myös liitetty yhä tiiviimmin henkilöstöjohtamiseen ja yrityksen vastuullisuustoimet näyttäisivät vaikuttavan työnantajamielikuvaan, osaajien
houkutteluun sekä henkilöstön tyytyväisyyteen ja sitoutuvuuteen. Näin ollen on tärkeää tutkia
rekrytointiprosessin vastuullisuutta henkilöstöammattilaisten näkökulmasta.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan vastuullisia toimintatapoja rekrytoinnissa rekrytoijan näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys rakennetaan henkilöstöjohtamisen ja rekrytointiprosesssin aiemman tutkimuskentän ympärille, joita tarkastellaan vastuullisuuden näkökulmista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää rekrytoinnin ammattilaista ja aineistosta selvitettiin millaisia vastuullisia toimintatapoja rekrytoijat käyttävät, mitkä ovat vastuullisuuden kannalta kriittisiä vaiheita rekrytointiprosessissa ja millaiset rekrytoijan vaikuttamismahdollisuudet vastuullisuuden toteutumiseen ovat.
Tutkimustulokset osoittavat rekrytoijien pitävän vastuullisia toimintatapoja hyvin tärkeinä
rekrytointiprosessia suunnitellessa ja toteuttaessa. Tärkeimmäksi vastuulliseksi menetelmäksi
tuloksissa osoittautui työnhakijoiden arvionti tasa-arvoisesti ilman ennakkoluuloja. Lisäksi
rekrytoijan aktiivinen kommunikointi hakijoiden suuntaan nousi merkittäväksi vastuulliseksi
toimintatavaksi. Tuloksien mukaan vastuullisuuden kannalta kriittisimmät vaiheet rekrytointiprosessissa ovat hakijoiden työhakemusten läpikäynnin vaihe sekä operatiivista vaihetta edeltävä suunnnitteluvaihe, jossa valitaan toimintatavat ja asetetaan vaatimukset rekrytoitavalle
henkilölle. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että rekrytoija voi vaikuttaa rekrytoinnin vastuullisuuteen
ensisijaisesti niissä vaiheissa, jotka ovat hänen vastuullaan prosessissa, jonka lisäksi rekrytoijan
tulee ohjeistaa muita prosessiin osallistuvia tahoja vastuullisissa toimintatavoissa.