SASTAMALAN POHJOISMAISET YSTÄVYYSKUNNAT: Elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden vertailu
Järvinen, Antti (2011)
Järvinen, Antti
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selventää Sastamalan Pohjoismaisissa ystävyyskaupungeissa toimivien elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden toimintaa ja verrata niitä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:hyn. Tutkimuksen on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa edesauttaa mahdollista verkostoitumista esiteltyjen organisaatioiden kanssa. Kuntien välisiin ystävyyskaupunkisuhteisiin varautunutta potentiaalia ei ole hyödynnetty elinkeinoelämän tarpeisiin. Kulttuuriyhteistyökin on varsin pinnallista eikä se mahdollista syvemmän yhteistyön syntymistä. Yhteistyön laajentamista viedään eteenpäin etsimällä vastaus tutkimuskysymyksiin millaisia ovat Sastamalan ystävyyskaupunkien elinkeinoelämän kehittämisorganisaatiot? Millä tavoin niiden organisaatio, toiminta ja rahoitus ovat erilaisia kuin Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n? Miten nämä yhtäläisyydet ja erot voidaan selittää?
Tutkimuksen teoreettinen kehys rakentuu verkostoteoreettiselle ajattelulle. Verkostoajattelua esitellään ensin klassisten esimerkkien ja teorioiden avulla, joiden kautta perustellaan verkostoitumista. Klassista ajattelua laajennetaan yhteiskunnallisempaan suuntaan käsittelemällä julkishallinnon verkostoitumiskehitystä. Aluetieteeseen teoriaosuus kytkeytyy alueiden verkostoitumisen kautta sekä kotimaassa että globaalisti. Aluekehityksen endogeenisuudella ja eksogeenisuudella perustellaan uusille alueille verkostoitumisen tärkeyttä.
Tutkimuksen tuloksina voidaan ensimmäisenä nähdä ystävyyskaupungeissa toimivista elinkeinoelämän kehitysorganisaatioista laadittu vertailutaulukko. Taulukkoa analysoimalla selvisi organisaatioiden tyyppejä, maakohtaisia eroavaisuuksia ja yleisesti organisaatioille ominaisimmat piirteet. Organisaatioista paljastui selkeästi toimintasuuntautuneita, mutta myös vaikeammin lähestyttäviä vahvasti omaan organisaatioonsa tukeutuvia toimijoita.
Tutkimuksen teoreettinen kehys rakentuu verkostoteoreettiselle ajattelulle. Verkostoajattelua esitellään ensin klassisten esimerkkien ja teorioiden avulla, joiden kautta perustellaan verkostoitumista. Klassista ajattelua laajennetaan yhteiskunnallisempaan suuntaan käsittelemällä julkishallinnon verkostoitumiskehitystä. Aluetieteeseen teoriaosuus kytkeytyy alueiden verkostoitumisen kautta sekä kotimaassa että globaalisti. Aluekehityksen endogeenisuudella ja eksogeenisuudella perustellaan uusille alueille verkostoitumisen tärkeyttä.
Tutkimuksen tuloksina voidaan ensimmäisenä nähdä ystävyyskaupungeissa toimivista elinkeinoelämän kehitysorganisaatioista laadittu vertailutaulukko. Taulukkoa analysoimalla selvisi organisaatioiden tyyppejä, maakohtaisia eroavaisuuksia ja yleisesti organisaatioille ominaisimmat piirteet. Organisaatioista paljastui selkeästi toimintasuuntautuneita, mutta myös vaikeammin lähestyttäviä vahvasti omaan organisaatioonsa tukeutuvia toimijoita.