Oppivan organisaation laadun kehittäminen : Tarkastelussa Lääkäriliiton laatupalkinnon voittajaorganisaatiot
Impinen, Sirpa (2020-11-12)
12.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111290079
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111290079
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon voittajien voiton jälkeistä tilannetta. Suomen Lääkäriliitto (2018) on jakanut kehittämistyöstä laatupalkintoja vuodesta 1999 alkaen. Palkinto myönnetään tuloksekkaasta toiminnan kehittämisestä lääkäri-ryhmälle, yksittäiselle lääkärille tai lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia laatupalkinnon voittaneiden organisaatioiden laatupal-kinnon voittamisen jälkeistä tilannetta oppivan organisaation ja laadun kehittämisen näkö-kulmista. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon voittanei-ta organisaatioita ja kuvailla niiden näkemyksiä voiton jälkeisistä tilanteista sekä kehityksestä organisaatiossa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaista on oppivan organisaation laadun kehit-täminen terveysalalla? Kuinka laadun kehittäminen koetaan Lääkäriliiton laatupalkinnon voit-tajaorganisaatioissa? Miten organisaatiot ovat kehittäneet toimintaansa palkinnon voittami-sen jälkeen?
Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentui oppivan organisaation ja laadun teorioiden varaan. Tutkimuksen empiria tarkasteli terveydenhuollon organisaatioita ja niiden saavutuksia Suo-men Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadul-linen ja kartoittava sekä kuvaileva. Tutkimuksen menetelmänä toimi laadullinen strukturoitu haastattelu. Strukturoitu haastattelu rakennettiin EFQM-mallia sekä oppivan organisaation näkökulmia hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä haastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan terveysalan oppivien organisaatioiden tärkeimmäksi tehtä-väksi muodostui turvallisten palveluiden, hoidon ja seurannan tuottaminen asiakkail-le/potilaille toimialueesta riippumatta. Laatua kehitettiin asiakaskokemusta ja -turvallisuutta kehittämällä. Oppivan organisaation toimintaa kehitettiin kuvaamalla prosesseja, elämällä niitä sekä virheistä oppimalla. Selkeänä osa-alueena nousi esille jatkuva parantaminen, johon vaikutti johdon osallistuminen toimintaan ja henkilöstön arvostaminen työssään. Yllättävänä näkökulmana haastatteluista nousi esille henkilöstön kokemukset hyvästä työstä palkitsemi-sesta. Palkitsemisen koettiin olevan sidottua kokonaistaloudelliseen tilanteeseen ja sitä olisi voinut olla enemmän. Tutkimuksessa tuli esille, että Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen organisaatioissa toimintaa oli kehitetty ja viety eteenpäin. Konkreettisia kehittämis-toimenpiteitä oli tehty jokaisessa organisaatiossa useita. Haastatteluissa nousi myös esille, että tarjolla on kyllä riittävästi tietoa, mutta tiedon löytyminen, hyödyntäminen, jäsentämi-nen ja arviointi vievät paljon aikaa. Tiedonkulun kehittäminen ja erilaisen tiedon kanssa toi-miminen mainittiin kaikissa haastatteluissa tulevaisuuden kehittämiskohteena.
Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentui oppivan organisaation ja laadun teorioiden varaan. Tutkimuksen empiria tarkasteli terveydenhuollon organisaatioita ja niiden saavutuksia Suo-men Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadul-linen ja kartoittava sekä kuvaileva. Tutkimuksen menetelmänä toimi laadullinen strukturoitu haastattelu. Strukturoitu haastattelu rakennettiin EFQM-mallia sekä oppivan organisaation näkökulmia hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä haastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksien mukaan terveysalan oppivien organisaatioiden tärkeimmäksi tehtä-väksi muodostui turvallisten palveluiden, hoidon ja seurannan tuottaminen asiakkail-le/potilaille toimialueesta riippumatta. Laatua kehitettiin asiakaskokemusta ja -turvallisuutta kehittämällä. Oppivan organisaation toimintaa kehitettiin kuvaamalla prosesseja, elämällä niitä sekä virheistä oppimalla. Selkeänä osa-alueena nousi esille jatkuva parantaminen, johon vaikutti johdon osallistuminen toimintaan ja henkilöstön arvostaminen työssään. Yllättävänä näkökulmana haastatteluista nousi esille henkilöstön kokemukset hyvästä työstä palkitsemi-sesta. Palkitsemisen koettiin olevan sidottua kokonaistaloudelliseen tilanteeseen ja sitä olisi voinut olla enemmän. Tutkimuksessa tuli esille, että Lääkäriliiton laatupalkinnon voittamisen jälkeen organisaatioissa toimintaa oli kehitetty ja viety eteenpäin. Konkreettisia kehittämis-toimenpiteitä oli tehty jokaisessa organisaatiossa useita. Haastatteluissa nousi myös esille, että tarjolla on kyllä riittävästi tietoa, mutta tiedon löytyminen, hyödyntäminen, jäsentämi-nen ja arviointi vievät paljon aikaa. Tiedonkulun kehittäminen ja erilaisen tiedon kanssa toi-miminen mainittiin kaikissa haastatteluissa tulevaisuuden kehittämiskohteena.