Eettiset dilemmat ja eettinen stressi kolmannen sektorin organisaatiossa: Analyysi eettisen kuormittuneisuuden kokemisesta sekä kuormittuneisuuden vähentämiskeinoista
Järvenpää, Elina (2017)
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Eettinen kuormittuneisuus yhdistää käsitteenä niin eettiset ongelmat kuin niistä aiheutuvan stressin. Sitä on tärkeää tutkia, sillä pahimmillaan eettisellä kuormittuneisuudella voi olla vakavia seurauksia. Mikäli aiheeseen ei kiinnitetä huomiota, on vaarana, että työntekijät uupuvat tai ilmenee muita stressin negatiivisia oireita.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista eettistä kuormittuneisuutta eräässä kolmannen sektorin organisaatiossa esiintyy. Kiinnostuksen kohteena on, millaisia eettiset dilemmat ovat olleet ja millä tavoin niiden aiheuttama stressi voi ilmetä. Lisäksi tutkimuksessa etsitään keinoja eettisen kuormittuneisuuden vähentämiseen ja hallintaan. Tutkimuksen empiria kerättiin yhteensä kahdellatoista teemahaastattelulla. Haastattelut kerättiin kahdesta kohdeorganisaatiosta, jotka toimivat saman kattojärjestön piirissä. Tutkimuskohde valittiin kolmannelta sektorilta, koska haluttiin selvittää, mitä erityistä kolmannen sektorin eettiseen kuormittuneisuuteen mahdollisesti liittyisi.
Eettisen kuormittuneisuuden hallintakeinoja kartoitettiin erityisesti Kapteinin organisaation eettiset hyveet -mallin osa-alueiden perusteella. Aiemmassa tutkimuksessa (Huhtala ym. 2011) on löydetty yhteys eettisen organisaatiokulttuurin ja vähäisemmän eettisen kuormittuneisuuden välillä, joten tässä tutkimuksessa eettisen organisaatiokulttuurin piirteiden ajatellaan auttavan kuormittuneisuuden hallinnassa. Kuitenkaan stressinhallinnassa pelkkä negatiivisten piirteiden vähentäminen ei ole ainoa keino tukea hyvinvointia, vaan hallinnassa oleellisia ovat myös työn voimavaratekijät, jotka tukevat henkilön jaksamista.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että haastatellut kokivat kohtaavansa työssään hyvin monenlaisia eettisiä ongelmia. Pääasiassa ongelmista johtuvaa stressiä ei pidetty ongelmallisena. Vastaukissa korostui kautta linjan, että omaan eettiseen pohdintaan saa tukea niin työpaikalta, työtovereilta kuin esimieheltä. Toisaalta tukikeinoihin sisältyi niin virallisempia kuin epävirallisempia muotoja. Tutkimuksessa löydetyt eettiset ongelmat oli jaoteltavissa seuraaviin ryhmiin: haasteet asiakkaan auttamisessa, asiakkaiden priorisointi, asiakkaan epäeettinen toiminta, asiakkaan kertoman totuudenmukaisuus, salassapito, ristiriidat asiakkaan ja työntekijän näkemyksissä, työntekijä kokenut asiakkaan tilanteen omassa elämässään, työntekijöiden arvojen yhteneväisyys, työntekijä edustaa aina myös työpaikkaansa ja kolmannen sektorin erityispiirteistä kumpuavat eettiset haasteet. Tuloksista havaittiin, että työntekijät saavat voimavaroja ja henkisiä resursseja jaksamiseensa seuraavista seikoista: asiakkailta tullut palaute, asiakkaassa heräävä toivo ja asiakkaan selviytyminen, mukana oleminen asiakkaan prosessissa, mielenkiintoisen ja merkityksellisen työn tekeminen ja itsensä kehittäminen työntekijänä.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista eettistä kuormittuneisuutta eräässä kolmannen sektorin organisaatiossa esiintyy. Kiinnostuksen kohteena on, millaisia eettiset dilemmat ovat olleet ja millä tavoin niiden aiheuttama stressi voi ilmetä. Lisäksi tutkimuksessa etsitään keinoja eettisen kuormittuneisuuden vähentämiseen ja hallintaan. Tutkimuksen empiria kerättiin yhteensä kahdellatoista teemahaastattelulla. Haastattelut kerättiin kahdesta kohdeorganisaatiosta, jotka toimivat saman kattojärjestön piirissä. Tutkimuskohde valittiin kolmannelta sektorilta, koska haluttiin selvittää, mitä erityistä kolmannen sektorin eettiseen kuormittuneisuuteen mahdollisesti liittyisi.
Eettisen kuormittuneisuuden hallintakeinoja kartoitettiin erityisesti Kapteinin organisaation eettiset hyveet -mallin osa-alueiden perusteella. Aiemmassa tutkimuksessa (Huhtala ym. 2011) on löydetty yhteys eettisen organisaatiokulttuurin ja vähäisemmän eettisen kuormittuneisuuden välillä, joten tässä tutkimuksessa eettisen organisaatiokulttuurin piirteiden ajatellaan auttavan kuormittuneisuuden hallinnassa. Kuitenkaan stressinhallinnassa pelkkä negatiivisten piirteiden vähentäminen ei ole ainoa keino tukea hyvinvointia, vaan hallinnassa oleellisia ovat myös työn voimavaratekijät, jotka tukevat henkilön jaksamista.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että haastatellut kokivat kohtaavansa työssään hyvin monenlaisia eettisiä ongelmia. Pääasiassa ongelmista johtuvaa stressiä ei pidetty ongelmallisena. Vastaukissa korostui kautta linjan, että omaan eettiseen pohdintaan saa tukea niin työpaikalta, työtovereilta kuin esimieheltä. Toisaalta tukikeinoihin sisältyi niin virallisempia kuin epävirallisempia muotoja. Tutkimuksessa löydetyt eettiset ongelmat oli jaoteltavissa seuraaviin ryhmiin: haasteet asiakkaan auttamisessa, asiakkaiden priorisointi, asiakkaan epäeettinen toiminta, asiakkaan kertoman totuudenmukaisuus, salassapito, ristiriidat asiakkaan ja työntekijän näkemyksissä, työntekijä kokenut asiakkaan tilanteen omassa elämässään, työntekijöiden arvojen yhteneväisyys, työntekijä edustaa aina myös työpaikkaansa ja kolmannen sektorin erityispiirteistä kumpuavat eettiset haasteet. Tuloksista havaittiin, että työntekijät saavat voimavaroja ja henkisiä resursseja jaksamiseensa seuraavista seikoista: asiakkailta tullut palaute, asiakkaassa heräävä toivo ja asiakkaan selviytyminen, mukana oleminen asiakkaan prosessissa, mielenkiintoisen ja merkityksellisen työn tekeminen ja itsensä kehittäminen työntekijänä.