Laatukäsitykset irtotomaatin toimitusketjussa
Lehtinen, Virpi H (2020-12-18)
Lehtinen, Virpi H
18.12.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492859
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112492859
Tiivistelmä
Tutkielmassa syvennytään tomaatin laatuun tuotteena ja tuoretuotteena, palvelun osana ja
liiketoiminnassa. Tutkimuksen alussa perehdytään kirjallisuuden avulla mahdollisimman
laajasti laadun käsitteeseen, laadukkaaseen tuotteeseen ja palvelun laatuun
liiketoiminnassa. Mitä laatu oikein on? Mitä tomaatin laadulla tarkoitetaan? Mitä
kuluttajan oletetaan odottavan kun laadusta puhutaan toimitusketjussa? Tutkimuksessa
kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, millaiset laatukäsitykset ohjaavat tomaatin laatua
toimitusketjussa viljelijältä vähittäiskauppaan ja ravintolaan.
Tutkimukseen haastateltiin toimitusketjun toimijoina viljelijöitä, pakkaamoja, kuljetusta,
vähittäiskauppaa ja ravintolaa teemahaastattelun avulla. Tutkimusmenetelmäksi
valikoitui teoriaohjaava analyysi. Menetelmässä nostetaan tutkimuskysymysten
näkökulmasta olennainen esiin haastatteluaineistosta. Analyysi ei pohjaudu suoraan
teoriaan, mutta teoriaa voidaan käyttää apuna. Aikaisemman tiedon avulla tutkijan
tavoitteena on avata uusia ajatusuria ja muodostaa uusia merkityksiä tutkimusaiheeseen
liittyen.
Tutkimuksen empiirisessä osassa perehdytään siihen, miten tomaatin laatua kuvaillaan,
mitä tomaatin laatu merkitsee ja millainen on laadukas tomaatti toimitusketjun
toimijoiden mielestä ketjun eri vaiheissa. Lopussa haastattelun avulla löydetyt
laatutekijät kerätään yhteen ja teoriaan nojautuen tehdään yhteenveto siitä, onko tomaatin
laadun tavoitteet tutkimukseen valitussa toimitusketjussa ja organisaatioissa yhteneväiset.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että tomaatin tuotantoa, pakkaamista ja
vähittäismyyntiä ohjaa vahvasti Euroopan komission kaupanpitämistä koskevat
vaatimukset sekä kaupan käynnin erityisvaatimukset vihannesten ja hedelmien osalta.
Tässä mielessä laatutavoitteet ovat yhteneväiset. Ohjeistuksista ei voi poiketa laatua
huonontavasti. Irtotomaattien I-laatua ei toisaalta oma-aloitteisesti ketjussa pyritä
parantamaankaan. Keskusliikkeet hankkivat isoja eriä omiin vähittäiskauppoihin ja
kuluttajanäkökulma tomaattiin jää vähäiseksi. Viljelijät ovat tietoisia kuluttajien toiveista,
mutta uusien maistuvampien tomaattilajikkeiden saaminen markkinoille on osoittautunut
haasteelliseksi.
liiketoiminnassa. Tutkimuksen alussa perehdytään kirjallisuuden avulla mahdollisimman
laajasti laadun käsitteeseen, laadukkaaseen tuotteeseen ja palvelun laatuun
liiketoiminnassa. Mitä laatu oikein on? Mitä tomaatin laadulla tarkoitetaan? Mitä
kuluttajan oletetaan odottavan kun laadusta puhutaan toimitusketjussa? Tutkimuksessa
kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, millaiset laatukäsitykset ohjaavat tomaatin laatua
toimitusketjussa viljelijältä vähittäiskauppaan ja ravintolaan.
Tutkimukseen haastateltiin toimitusketjun toimijoina viljelijöitä, pakkaamoja, kuljetusta,
vähittäiskauppaa ja ravintolaa teemahaastattelun avulla. Tutkimusmenetelmäksi
valikoitui teoriaohjaava analyysi. Menetelmässä nostetaan tutkimuskysymysten
näkökulmasta olennainen esiin haastatteluaineistosta. Analyysi ei pohjaudu suoraan
teoriaan, mutta teoriaa voidaan käyttää apuna. Aikaisemman tiedon avulla tutkijan
tavoitteena on avata uusia ajatusuria ja muodostaa uusia merkityksiä tutkimusaiheeseen
liittyen.
Tutkimuksen empiirisessä osassa perehdytään siihen, miten tomaatin laatua kuvaillaan,
mitä tomaatin laatu merkitsee ja millainen on laadukas tomaatti toimitusketjun
toimijoiden mielestä ketjun eri vaiheissa. Lopussa haastattelun avulla löydetyt
laatutekijät kerätään yhteen ja teoriaan nojautuen tehdään yhteenveto siitä, onko tomaatin
laadun tavoitteet tutkimukseen valitussa toimitusketjussa ja organisaatioissa yhteneväiset.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että tomaatin tuotantoa, pakkaamista ja
vähittäismyyntiä ohjaa vahvasti Euroopan komission kaupanpitämistä koskevat
vaatimukset sekä kaupan käynnin erityisvaatimukset vihannesten ja hedelmien osalta.
Tässä mielessä laatutavoitteet ovat yhteneväiset. Ohjeistuksista ei voi poiketa laatua
huonontavasti. Irtotomaattien I-laatua ei toisaalta oma-aloitteisesti ketjussa pyritä
parantamaankaan. Keskusliikkeet hankkivat isoja eriä omiin vähittäiskauppoihin ja
kuluttajanäkökulma tomaattiin jää vähäiseksi. Viljelijät ovat tietoisia kuluttajien toiveista,
mutta uusien maistuvampien tomaattilajikkeiden saaminen markkinoille on osoittautunut
haasteelliseksi.