Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Päivähoito-oikeuden rajat

Järvelä, Tiina (2005)

 

Aineistoon ei liity tiedostoja.


Järvelä, Tiina
2005
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla on suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut muutos, joka on tapahtunut päivähoi-to-oikeuden voimassaoloaikana. Ensimmäinen päivähoitoa koskeva laki säädettiin vuonna 1973 (päivä-hoitoL 19.1.1973/36). Päivähoito-oikeutta koskevaa lainsäädäntöä on vuosien kuluessa uudistettu ja laa-jennettu sosiaalipoliittisista syistä. Lopulta vuonna 1996 kaikille alle kouluikäisille lapsille turvattiin sub-jektiivinen oikeus päivähoitoon (laki lasten päivähoidosta 29.12.1994/1496). Merkittävä yhteiskunnalli-nen muutos on perusoikeusuudistus, joka laajensi perusoikeussuojaa taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyk-sellisiin oikeuksiin (PeL 11.6.1999/731). Tutkimuksessa päivähoito-oikeutta tarkastellaan yhtenä osana hyvinvointivaltion sosiaalipalveluja, jotka on suunnattu lapsiperheille.

Tutkimuksessa tarkastellaan kunnan järjestämän päivähoitopalvelun muuttumista vuosina 1973–2005. Tutkimuksen keskeinen ongelma on tarve rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta loukkaamatta kui-tenkaan yksilön perusoikeuksia. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen kenelle tuon rajoittamisoi-keuden tulisi kuulua ja minkä edellytysten täytyttyä päivähoito-oikeuden rajoittaminen on mahdollista. Tutkimusongelma liittyy kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen, sillä vanhemmilla on subjektiivinen oike-us saada lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Keskeinen käsite on laadukas päivähoitopalvelu. Tutkimuksessa nostetaan esiin kuntien taloudelliset vaikeudet suoriutua peruspalvelutehtävistä. Subjektii-vista päivähoitoa tarkastellaan suhteessa muihin kunnan peruspalveluihin.

Tutkimuksen taustateoriana on professori Kaarlo Tuorin esittämä teoria oikeuden monitasoisuudesta. Päi-vähoito-oikeutta tarkastellaan monitasoisena ilmiönä. Tutkimus on luonteeltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, ja sen ensisijainen tehtävä on selvittää voimassa olevan päivähoito-oikeuden tilanne (tulkin-tatehtävä). Lähteinä on käytetty muun muassa julkisoikeudellista ja kasvatustieteellistä kirjallisuutta sekä säädöksiä ja tuomioistuinten ratkaisuja. Tutkimus etenee teoreettisista lähtökohdista konkretiaan eli lap-sen oikeuksien tarkasteluun. Lapsen oikeuksien toteutuminen on lähtökohtana laadukkaalle päivähoitojär-jestelmälle. Tutkimuksessa etsitään vastausta perusoikeusmyönteiseen päivähoito-oikeuteen. Perusoike-usmyönteinen laintulkinta velvoittaa kunnallisia viranomaisia tulkitsemaan yksilöitä koskevassa päätök-senteossa alemmanasteista lainsäädäntöä perusoikeusmyönteisesti.

Lasten päivähoito on säilynyt subjektiivisena oikeutena uuden perustuslainsäätämisen jälkeen. Tutkimuk-sen keskeisin havainto on, että päivähoitolain väljä sääntely on jättänyt kunnille harkinnanvaraa, joka on vaarantanut lasten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen. Subjektiivista päivähoito-oikeutta vastaan esi-tetään voimakasta kritiikkiä ja huoli lasten oikeuksien toteutumisesta on kasvanut, joten päivähoitolain uudistaminen on perusteltua. Perusoikeuskysymyksiä tulee pohtia subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannalta laajemmin. Tutkimuksen mukaan tarveharkintaan perustuva päivähoito tulee nähdä yksilön pe-rusoikeuksia suojaavana oikeutena.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt [6298]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste