Henkilöstön motivointi : Palkitseminen keinona
Nopanen, Sari (2020-11-11)
Nopanen, Sari
11.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111190004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111190004
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää asiantuntijoiden motivaatiota ja palkitsemisen merkitystä sen tuottamisessa. Tutkimustehtävinä oli kuvata sisäistä motivaatiota, motivaatiota parantavia ja heikentäviä tekijöitä, kokemuksia palkitsemisen keinoista, palkitsemisen tunnistamista ja palkan merkitystä motivaatioon.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui kuudesta yksilöhaastatteluista, jossa asiantuntijat saivat kertoa omin sanoin motivoivasta palkisemisesta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä. Tavoitteena oli verrata saatuja tutkimuksen tuloksia aiheesta tehtyihin aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan sisäistä motivaatiota kuvaavia luokkia olivat aikaansaaminen, valinta, kehittäminen, peilattavissa arvoihin ja periksiantamattomuus. Tutkimuksesta nousi useita motivaatiota parantavia ja heikentäviä tekijöitä. Asiantuntijoiden palkitsemista kuvasi viisi luokkaa: kehittämismahdollisuudet, rahalliset korvaukset, etuuksien saaminen, työn tekemiseen liittyvä palkitseminen ja kyvykkyyden ja arvostuksen saaminen. Palkitsemisen tunnistamista kuvasi viisi luokkaa: tunne, kokemus, haasteellinen tehtävä, palkankorotus ja sanallinen palaute. Palkitsemiseen liittyvät toiveet kuvattiin kuuteen luokkaan: työ, kehitty-mismahdollisuudet, arvostus, palaute, etuudet ja vaikutusmahdollisuudet. Palkan merkitystä kuvasi kaksi luokkaa: vastaa tehtäviä ja osaamista ja toimeentulonlähde.
Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimuksien tuloksien kanssa. Uutena tutkimustuloksena oli palkitsemisen tunnistamisen luokittelu: tunne, kokemus, haasteellinen tehtävä, palkankorotus ja sanallinen palaute.
Tutkimustuloksista oli johdettavissa kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensiksi palautteella on merkittävä rooli sekä asiantuntijoiden kokemissa palkitsemiskeinoissa että asiantuntijan
palkitsemiseen liittyvissä toiveissa. Palaute sai asiantuntijan tuntemaan, että hän on kyvykäs ja häntä arvostetaan. Hän osaa tehdä työnsä ja hänen työllään on merkitystä yrityksen
menestyksessä. Palautteen osalta toiveita olivat esimiehen palaute, että saa ylipäätään palautetta ja että palaute on jatkuvaa. Palaute annetaan suullisesti ja sanallisesti. Toiseksi palkitsemisen tunnistamisella on merkitystä. Vastaanottajan pitää tietää, mistä häntä palkitaan ja hänen pitää pystyä peilaamaan se omaan osaamiseensa ja aikaansaamiseensa. Se on palkitsemisen arvonluontia sekä palkitsijan että palkinnon vastaanottajan vuorovaikutuksessa. Kolmanneksi palkalla on merkitystä. Sen pitää vastata tehtäviä ja osaamista ja se on toimeentulonlähde. Asiantuntijoiden palkan pitää olla tietyllä tasolla ja sen pitää vastata osaamista.
Asiantuntijoiden palkan osalta pitää huolehtia, että palkanelinkaari kulkee asiantuntijan kehityksen mukaisesti.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui kuudesta yksilöhaastatteluista, jossa asiantuntijat saivat kertoa omin sanoin motivoivasta palkisemisesta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä. Tavoitteena oli verrata saatuja tutkimuksen tuloksia aiheesta tehtyihin aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan sisäistä motivaatiota kuvaavia luokkia olivat aikaansaaminen, valinta, kehittäminen, peilattavissa arvoihin ja periksiantamattomuus. Tutkimuksesta nousi useita motivaatiota parantavia ja heikentäviä tekijöitä. Asiantuntijoiden palkitsemista kuvasi viisi luokkaa: kehittämismahdollisuudet, rahalliset korvaukset, etuuksien saaminen, työn tekemiseen liittyvä palkitseminen ja kyvykkyyden ja arvostuksen saaminen. Palkitsemisen tunnistamista kuvasi viisi luokkaa: tunne, kokemus, haasteellinen tehtävä, palkankorotus ja sanallinen palaute. Palkitsemiseen liittyvät toiveet kuvattiin kuuteen luokkaan: työ, kehitty-mismahdollisuudet, arvostus, palaute, etuudet ja vaikutusmahdollisuudet. Palkan merkitystä kuvasi kaksi luokkaa: vastaa tehtäviä ja osaamista ja toimeentulonlähde.
Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimuksien tuloksien kanssa. Uutena tutkimustuloksena oli palkitsemisen tunnistamisen luokittelu: tunne, kokemus, haasteellinen tehtävä, palkankorotus ja sanallinen palaute.
Tutkimustuloksista oli johdettavissa kolme keskeistä johtopäätöstä. Ensiksi palautteella on merkittävä rooli sekä asiantuntijoiden kokemissa palkitsemiskeinoissa että asiantuntijan
palkitsemiseen liittyvissä toiveissa. Palaute sai asiantuntijan tuntemaan, että hän on kyvykäs ja häntä arvostetaan. Hän osaa tehdä työnsä ja hänen työllään on merkitystä yrityksen
menestyksessä. Palautteen osalta toiveita olivat esimiehen palaute, että saa ylipäätään palautetta ja että palaute on jatkuvaa. Palaute annetaan suullisesti ja sanallisesti. Toiseksi palkitsemisen tunnistamisella on merkitystä. Vastaanottajan pitää tietää, mistä häntä palkitaan ja hänen pitää pystyä peilaamaan se omaan osaamiseensa ja aikaansaamiseensa. Se on palkitsemisen arvonluontia sekä palkitsijan että palkinnon vastaanottajan vuorovaikutuksessa. Kolmanneksi palkalla on merkitystä. Sen pitää vastata tehtäviä ja osaamista ja se on toimeentulonlähde. Asiantuntijoiden palkan pitää olla tietyllä tasolla ja sen pitää vastata osaamista.
Asiantuntijoiden palkan osalta pitää huolehtia, että palkanelinkaari kulkee asiantuntijan kehityksen mukaisesti.