Ministerin hyväksymä, median tuomitsema : Postilakko Postin mainetta haastamassa
Kaukovaara, Johanna (2020-11-05)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589405
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110589405
Tiivistelmä
Yritysten maine rakentuu ulkoapäin kuluttajan kokemusten perusteella. Maineella on yrityksille suuri arvo, koska se määrittää yrityksen yleistä mielikuvaa kuluttajien keskuudessa. Yritykselle maine on aineetonta pääomaa, jota se ei pysty itse muokkaamaan. Maine rakentuu kokemuksista ja näkemyksistä sekä se muovaantuu jatkuvasti ajan ja tapahtumien myötä.
Syksyllä 2019 Posti uhkasi siirtää 700 pakettilajittelijaa eri työehtosopimuksen piiriin, ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU koki Postin haluavan maksaa työntekijöilleen vähemmän palkkaa. Tästä alkoi koko syksyn mittainen työtaistelu, jonka aikana Postin työntekijät ehtivät mennä lakkoon kahdesti. Postilakon ja tukilakkojen seurauksena Suomi lähes pysähtyi. Postilakon tilanne on haastanut Postin maineen kuluttajien silmissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Postin maine rakentuu Twitterissä #postilakko-aihetunnisteen alla käytävässä keskustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisena Postin maine näyttäytyy lakon jälkeen ja miten yrityksen maine rakentui kohun aikana mediassa. Tviiteistä selvitetään julkaisupiikit, joita tarkastellaan maineen teorioiden avulla. Tviiteistä tarkastellaan maineriskejä ja tviiteissä jaetuista uutisista analysoidaan, miten maine rakentui kohun aikana uutisoinnissa. Tviittejä on yhteensä 3930, joista 1827 tviittiä tarkasteltiin laadullisella analyysillä. Julkaisupiikeissä julkais-tuista tviiteistä poimittiin 74 jaettua uutista, joita tarkasteltiin laadullisesti maineen teoriaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa selvisi, että postilakon keskeisimpiä ajankohtia oli yhteensä kahdeksan. Tutkimuksessa selvisi, että Postin maine näyttäytyy aineiston tviiteissä negatiivisena. Tutkimuksessa käy ilmi, että Postin mainetta heikentää Postin palveluiden ja tuotteiden kritisoiminen julkisesti mediassa sekä se, että työntekijöiden kohtelusta puhutaan työntekijöiden hyväksikäyttönä. Twitterissä käyty keskustelu oli ajan tasalla mediassa esitettyjen uutisten kanssa syksyn edetessä, ja keskustelu lisääntyi Twitterissä postila-kon edetessä. Aktiivista vuorovaikutusta ei ollut havaittavissa aineistossa, vaan Twitterin käyttäjät kirjoittivat oman tviittinsä kommentoimatta muiden julkaisuja aiheesta. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi lisääntyneen keskustelun perusteella, että kohun aikana keskusteleminen ja negatiivisten asioiden esille tuominen voi olla helpompaa silloin, kun keskustelu on aktiivista aiheen ympärillä. Maineenhallinnan merkitys yrityksille on suuri, joten aktiivinen panostaminen sekä toiminnan että viestinnän osalta olisi kannattavaa.
Syksyllä 2019 Posti uhkasi siirtää 700 pakettilajittelijaa eri työehtosopimuksen piiriin, ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU koki Postin haluavan maksaa työntekijöilleen vähemmän palkkaa. Tästä alkoi koko syksyn mittainen työtaistelu, jonka aikana Postin työntekijät ehtivät mennä lakkoon kahdesti. Postilakon ja tukilakkojen seurauksena Suomi lähes pysähtyi. Postilakon tilanne on haastanut Postin maineen kuluttajien silmissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Postin maine rakentuu Twitterissä #postilakko-aihetunnisteen alla käytävässä keskustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisena Postin maine näyttäytyy lakon jälkeen ja miten yrityksen maine rakentui kohun aikana mediassa. Tviiteistä selvitetään julkaisupiikit, joita tarkastellaan maineen teorioiden avulla. Tviiteistä tarkastellaan maineriskejä ja tviiteissä jaetuista uutisista analysoidaan, miten maine rakentui kohun aikana uutisoinnissa. Tviittejä on yhteensä 3930, joista 1827 tviittiä tarkasteltiin laadullisella analyysillä. Julkaisupiikeissä julkais-tuista tviiteistä poimittiin 74 jaettua uutista, joita tarkasteltiin laadullisesti maineen teoriaa hyödyntäen.
Tutkimuksessa selvisi, että postilakon keskeisimpiä ajankohtia oli yhteensä kahdeksan. Tutkimuksessa selvisi, että Postin maine näyttäytyy aineiston tviiteissä negatiivisena. Tutkimuksessa käy ilmi, että Postin mainetta heikentää Postin palveluiden ja tuotteiden kritisoiminen julkisesti mediassa sekä se, että työntekijöiden kohtelusta puhutaan työntekijöiden hyväksikäyttönä. Twitterissä käyty keskustelu oli ajan tasalla mediassa esitettyjen uutisten kanssa syksyn edetessä, ja keskustelu lisääntyi Twitterissä postila-kon edetessä. Aktiivista vuorovaikutusta ei ollut havaittavissa aineistossa, vaan Twitterin käyttäjät kirjoittivat oman tviittinsä kommentoimatta muiden julkaisuja aiheesta. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi lisääntyneen keskustelun perusteella, että kohun aikana keskusteleminen ja negatiivisten asioiden esille tuominen voi olla helpompaa silloin, kun keskustelu on aktiivista aiheen ympärillä. Maineenhallinnan merkitys yrityksille on suuri, joten aktiivinen panostaminen sekä toiminnan että viestinnän osalta olisi kannattavaa.