Suomalaisten talousosaaminen : Analyysi 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella

Abstract

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat markkinoilla toimiessaan sekä oman talouden raha-asioita hoitaessa. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamisen tilaa uusimpien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen näyttää hyvältä, vaikka vertailut ovat myös osoittaneet talousasioissa tietämyksessä ja käyttäytymisessä aukkoja. Suomalaiset ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista. Kiinnostus tosin vaihtelee: miehet ovat naisia kiinnostuneempia talousasioista, samoin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Raha-asioiden suunnittelu on kuitenkin usein lyhytjänteistä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästämisestä, mutta tämä ei useinkaan toteudu käytännössä. Myös maksuhäiriömerkintöjen voimakas kasvu kertoo taloudenhallinnan ongelmista osalla kuluttajista. Suomessa on kartoitettu erityisesti nuorten talousosaamista. Finanssiala ja monet järjestöt ovat esittäneet yhteisenä huolenaiheena nuorten oman näkemyksen heikosta talousosaamisestaan. Nuoret ovat myös kokeneet, etteivät ole saaneet talousasioihin riittävästi opetusta. Kotien opetustaitoihin luotetaan vankasti. Onkin havaittu, että lapsuudenkodin turvalliset olosuhteet ja vanhempien esimerkki tarjoavat nuorille hyvät valmiudet hoitaa omaa talouttaan ja pärjätä elämässä muutenkin. Näin ollen nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitaa omaa talouttaan. Taloudellista osaamista tarvitaan arjen ostoksiin, mutta myös säästämiseen, sijoittamiseen, lainanottoon ja vakuuttamiseen. Erilaisilla kuluttajilla eri elämänvaiheessa ja tulotasoilla vaatimukset talousosaamiselle vaihtelevat. Monet tahot ovat alleviivanneet nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisen tärkeyttä, vaikka tosiasiassa talousosaamisen vahvistaminen on tärkeää elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja muutoksissa. Vaikka talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla, ei Suomessa tämän alueen tutkimus ollut kovinkaan yleistä. Suomessa on tehty tutkimusta myös talousosaamisesta eri konteksteissa, kuten vakuuttamisen ja eläkeikään varautumisen yhteydessä. Myös tutkimustulokset yksilön ja vallitsevan yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen merkityksestä nuorten taloudelliseen kyvykkyyteen ja hyvinvointiin ovat mielenkiintoisia ja merkityksellisiä avauksia. Niin ikään kouluissa tehdyt kokeilut talousopetuksen vaikutuksesta ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Tätä tutkimusosaamista olisi hyvä hyödyntää myös erilaisten hankkeiden vaikuttavuuden tutkimisessa. On kuitenkin suuri puute, että kattavaa ja koko väestöä koskevaa talousosaamisen tutkimusta ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. Jatkossa olisikin tärkeää tehdä aika ajoin koko väestöä kattavaa haastatteluihin perustuvaa tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta.