”Apotti on vielä sellainen taustakummitus, positiivinen sellainen" : Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden henkilöstön muutosvalmius Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoon valmistauduttaessa
Honkavaara, Iisa (2020-12)
Honkavaara, Iisa
12 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088890
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088890
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tarkastella muutosvalmiutta ja sen johtamista, sekä sitä millaisena Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden työntekijät muutosvalmiuden kokevat Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoon valmistauduttaessa.
Henkilöstön muutosvalmiutta tutkittiin kyselyllä, johon vastasi 1060 työntekijää. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmaa käyttäen. Vastaajien avoimet vastaukset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Muutosvalmiuden tarkasteleminen yksilö-, työyhteisö- sekä organisaatiotasolla tuotti kokonaisnäkemyksen siitä, millaisena työntekijät muutosvalmiutensa näkevät. Tutkimuksen tulos vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan ne tekijät, jotka ovat yhteydessä muutosvalmiuteen eroavat yksilö-, työryhmä- sekä organisaatiotasolla.
Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden käsitys muutosvalmiudesta näyttäytyi tutkimustulosten perusteella hyvänä. Faktorianalyysin tulosten perusteella yksilötasolla muutosvalmiutta selittää eniten työntekijän osallisuus. Yksilötasolla henkilökunta arvioi suhtautumistaan ja sitoutumistaan Apotti -käyttöönottoon erittäin positiivisesti. Vaikka työntekijöiden muutosvalmius näyttäytyi hyvänä, kuitenkin lähes 40% vastaajista raportoi, ettei saanut olla mukana Apotti -käyttöönoton suunnittelussa lainkaan. Työyhteisötasolla muutosvalmiutta selittävät tekijät löytyivät työyhteisön asenteista sekä työyhteisöltä saadusta tuesta. Työntekijät arvioivat työyhteisötason muutosvalmiutta omaa muutosvalmiuttaan kriittisemmin. Tämän tutkimuksen tuloksista tilastollisesti merkitseväksi nousi sekä yksilö- että ryhmätason muutosvalmiuteen liittyen vastaajan asema organisaatiossa. Mitä korkeammassa asemassa vastaaja työskenteli, sitä valmiimpi hän koki olevansa Apotti –käyttöönottoon ja sitä positiivisempaa suhtautuminen muutokseen oli. Myös naisten suhtautuminen muutokseen oli miehiä positiivisempaa ja naiset kokivat työn imua miehiä useammin.
Merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi organisaatiotason muutosvalmiutta arvioitaessa nousi ihmisten johtaminen. Vastausten perusteella Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden lähiesimiestyö oli suurelta osin oikeudenmukaista, arvostavaa ja kannustavaa kaikissa palveluissa. Lähiesimiesten koettiin useimmiten edistävän myönteistä ilmapiiriä. Lisäksi lähiesimiesten sekä johdon viestintää ja vuorovaikutusta arvioitiin positiivisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutoksessa keskeistä on lähiesimiehen läsnäolo ja ihmisten johtaminen: luotettavuus, oikeudenmukaisuus, kommunikointitaidot sekä johtamisen eri tasoilla näkyvä sitoutuminen muutokseen. Muutosvalmius näkyy ja se syntyy jatkuvassa liikkeessä kaikkien organisaatioiden jäsenten kesken organisaation eri tasoilla.
Henkilöstön muutosvalmiutta tutkittiin kyselyllä, johon vastasi 1060 työntekijää. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmaa käyttäen. Vastaajien avoimet vastaukset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Muutosvalmiuden tarkasteleminen yksilö-, työyhteisö- sekä organisaatiotasolla tuotti kokonaisnäkemyksen siitä, millaisena työntekijät muutosvalmiutensa näkevät. Tutkimuksen tulos vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan ne tekijät, jotka ovat yhteydessä muutosvalmiuteen eroavat yksilö-, työryhmä- sekä organisaatiotasolla.
Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden käsitys muutosvalmiudesta näyttäytyi tutkimustulosten perusteella hyvänä. Faktorianalyysin tulosten perusteella yksilötasolla muutosvalmiutta selittää eniten työntekijän osallisuus. Yksilötasolla henkilökunta arvioi suhtautumistaan ja sitoutumistaan Apotti -käyttöönottoon erittäin positiivisesti. Vaikka työntekijöiden muutosvalmius näyttäytyi hyvänä, kuitenkin lähes 40% vastaajista raportoi, ettei saanut olla mukana Apotti -käyttöönoton suunnittelussa lainkaan. Työyhteisötasolla muutosvalmiutta selittävät tekijät löytyivät työyhteisön asenteista sekä työyhteisöltä saadusta tuesta. Työntekijät arvioivat työyhteisötason muutosvalmiutta omaa muutosvalmiuttaan kriittisemmin. Tämän tutkimuksen tuloksista tilastollisesti merkitseväksi nousi sekä yksilö- että ryhmätason muutosvalmiuteen liittyen vastaajan asema organisaatiossa. Mitä korkeammassa asemassa vastaaja työskenteli, sitä valmiimpi hän koki olevansa Apotti –käyttöönottoon ja sitä positiivisempaa suhtautuminen muutokseen oli. Myös naisten suhtautuminen muutokseen oli miehiä positiivisempaa ja naiset kokivat työn imua miehiä useammin.
Merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi organisaatiotason muutosvalmiutta arvioitaessa nousi ihmisten johtaminen. Vastausten perusteella Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden lähiesimiestyö oli suurelta osin oikeudenmukaista, arvostavaa ja kannustavaa kaikissa palveluissa. Lähiesimiesten koettiin useimmiten edistävän myönteistä ilmapiiriä. Lisäksi lähiesimiesten sekä johdon viestintää ja vuorovaikutusta arvioitiin positiivisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutoksessa keskeistä on lähiesimiehen läsnäolo ja ihmisten johtaminen: luotettavuus, oikeudenmukaisuus, kommunikointitaidot sekä johtamisen eri tasoilla näkyvä sitoutuminen muutokseen. Muutosvalmius näkyy ja se syntyy jatkuvassa liikkeessä kaikkien organisaatioiden jäsenten kesken organisaation eri tasoilla.