Effect of bilingualism on HRM and vice versa : Different language, different treatment?

Abstract

The purpose of this thesis was to find out if there is a link between native language and received treatment at workplace. Background of this thesis comes from my own interest towards this subject and from the fact that there is no research done about this subject. The key research questions revolve around the influence of bilingualism on HRM, and especially the treatment and performance of Swedish speaking Finns at workplace. Swedish speaking Finns are the main part of the research question because of their position as minority. The hypothesis was that Swedish speaking Finns are treated and are performing differently on workplace compared to Finnish speaking Finns. The core theory of this thesis was theory of representative bureaucracy, which suggests that bureaucracy’s or organizations should be a cross-section of the public they serve. The theory suggests that decision-making is more flexible and responsive towards the needs and wishes of the public if the composition of decision-making organ resembles the public they serve. The research was done by dealing a questionnaire to the staff of city of Vaasa through the city’s intranet system KiVa. The questionnaire got 207 respondents, out of which 154 were Finnish speaking Finns and 53 were Swedish speaking Finns. The results suggest that Swedish speaking Finns are treated differently to some extent compared to Finnish speaking Finns. The biggest differences are found from statements that were concerned about discrimination and inclusiveness. Swedish speaking Finns experienced and had noticed bullying and discrimination based on native language than Finnish speaking Finns. The smallest differences were found on statement that were concerned about well-being and receiving feedback, and performance. In open questions both language groups found good and bad sides on bilingualism. Being able to serve customers in their own language was found to be a good side. Bilingualism was also seen as richness and to learn new things from other culture. Both language groups saw the value of other language than their own in recruitment as a bad side. Finnish speaking Finns thought that bilingualism is expensive, and it consumes resources. Swedish speaking Finns saw that bad side in bilingualism is that majority of information and schooling are only in one language, so the languages are not in equal. Results show that native language has influence on received treatment.

Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, onko äidinkielellä vaikutusta saatuun kohteluun työpai-kalla. Tutkielman taustalla oli oma mielenkiintoni aihetta kohtaan sekä se, että kyseisestä aihees-ta ei ollut aiemmin tehty tutkimusta. Tutkielman keskeisimmät tutkimuskysymykset koskevat kaksikielisyyden vaikutusta henkilöstöhallintoon sekä erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvien henkilöiden kohtelua sekä suoriutumista työpaikalla. Ruotsinkieliset kuuluvat olennaisesti tutki-muskysymykseen johtuen heidän vähemmistöasemastaan. Tutkimuksen hypoteesina oli, että ruotsinkieliset saavat erilaista kohtelua sekä suoriutuvat työpaikalla eri tavoin verrattuna suo-menkielisiin. Tutkielman ytimessä on edustuksellisen byrokratian teoria, jonka mukaan kunkin byrokratian tai organisaation henkilöstön tulisi olla ns. ”peilikuva” siitä yleisöstä, jota se palvelee. Edustuksellisen byrokratian teorian mukaan päätöksenteko on joustavampaa ja se vastaa pa-remmin yleisön tarpeisiin sekä vaatimuksiin, jos päätöksentekoelimen koostumus mukailee pal-veltavaa yleisöä. Tutkimus suoritettiin Vaasan kaupungin henkilöstön henkilökunnalle jaetulla kyselyllä, jossa esitettiin väittämiä jaettuna erilaisiin kategorioihin sekä kaksi vapaaehtoista teks-tikenttää. Väittämät olivat luonteeltaan neutraaleja mielipiteisiin ja kokemuksiin pohjautuvia. Kysely jaettiin Vaasan kaupungin KiVa-intranetjärjestelmässä. Kyselyyn vastasi 207 henkilöä, jois-ta 154 oli suomenkielisiä ja 53 ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Tulokset kertovat, että ruotsinkieli-set saavat jossain määrin erilaista kohtelua verrattuna suomenkielisiin. Suurimmat erot löytyivät syrjintään sekä osallistavaan/inklusiivisuuteen liittyvissä väittämissä. Ruotsinkieliset kokivat ko-keneensa sekä todistaneensa äidinkieleen perustuvaa kiusaamista sekä syrjintää enemmän ver-rattuna suomenkielisiin. Pienimmät erot olivat taasen väittämissä, jotka koskivat hyvinvointia sekä palautteen saantia ja suoriutumista työpaikalla. Avoimissa kysymyksissä molemmat kieli-ryhmät löytävät kaksikielisyydestä hyviä sekä huonoja puolia. Kysyttäessä kaksikielisyyden hyviä puolia, molemmat kieliryhmät näkivät positiiviseksi sen, että asiakkaita pystytään palvelemaan heidän äidinkielellään. Kaksikielisyys nähtiin myös rikkautena sekä keinona oppia uutta toisesta kulttuurista. Kaksikielisyyden huonoiksi puoliksi molemmat kieliryhmät näkivät sen, että toisen kielen paino esim. rekrytoinnissa on liian suuri. Suomenkieliset näkivät huonoksi sen, että se on kallista ja resursseja kuluttavaa. Ruotsinkieliset näkivät huonoksi puoleksi sen, että suurin osa tiedosta ja koulutuksista, joita organisaatiossa liikkuu, tapahtuu lähes yksinomaan suomeksi, eli kielet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Tulokset siis osoittavat, että äidinkielellä on vaikutusta saatuun kohteluun.