Att tala eller inte tala? Svenskans etnolingvistiska vitalitet i potentiellt tvåspråkiga familjer på finskspråkiga orter i Finland
Järvelä, Anni (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla ruotsin kielen etnolingvistiseen vitaliteettiin vaikuttavat tekijät näkyvät potentiaalisesti kaksikielisten perheiden kielivalinnoissa suomenkielisillä alueilla: kuinka ruotsia äidinkielenään puhuvat hyödyntävät ruotsin kielen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tukiverkostoja suomenkielisessä ympäristössä, ja kuinka kielellinen ympäristö vaikuttaa heidän kielelliseen identiteettiinsä?
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kuutta alun perin ruotsia äidinkielenään puhunutta henkilöä. Informantit ovat muuttaneet ruotsinkieliseltä alueelta suomenkieliselle alueelle ja perustaneet perheen suomenkielisen partnerin kanssa. Tutkielmassa selvitetään, kuinka kielirajan yli muuttaneet kokevat oman kielellisen ympäristönsä muuttumisen ja siirtävätkö he äidinkielensä eteenpäin lapsilleen: tuleeko potentiaalisesti kaksikielisistä perheistä kaksikielisiä myös käytännössä?
Tutkimustulokset tukevat aiempia tuloksia siltä osin, että ruotsin kielen käyttäminen potentiaalisesti kaksikielisissä perheissä edellyttää määrätietoista ja aktiivista kielen käyttöä. Haastattelut antavat viitteitä siitä, että kaksikielisyyden arvostus on 1960-lukuun verrattuna vahvistunut 2000-luvulla. Syynä arvostukseen mainitaan useimmin useamman kielen osaamisesta saatava hyöty. Määrätietoinen kielen käyttö näyttää potentiaalisesti kaksikielisissä perheissä lisääntyneen 2000-luvulle tultaessa. Sitä, tuliko tutkielmaan osallistuneista nuorimmista perheistä kaksikielisiä, tulisi tutkia tulosten vahvistamiseksi seurantatutkimuksena.
Kaikki informantit pitivät itseään ainakin osittain identiteetiltään ruotsinkielisinä myös muutettuaan suomenkieliselle paikkakunnalle. Kielen käyttämiseen vaikuttivat oman perheen tuki sekä yhteydenpito lapsuuden perheeseen. Informantit eivät juurikaan 1960-lukuun verrattuna seuranneet suomenruotsalaisia medioita eivätkä vaatineet aktiivisesti palvelua omalla äidinkielellään. Sen sijaan kielen käyttö sosiaalisessa kanssakäymisessä nousi esiin tärkeänä osa-alueena. Yhteiskunnan tarjoamia kaksikielisyyttä tukevia palveluita tulisikin tämän tutkielman tulosten perusteella kartoittaa uudelleen.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kuutta alun perin ruotsia äidinkielenään puhunutta henkilöä. Informantit ovat muuttaneet ruotsinkieliseltä alueelta suomenkieliselle alueelle ja perustaneet perheen suomenkielisen partnerin kanssa. Tutkielmassa selvitetään, kuinka kielirajan yli muuttaneet kokevat oman kielellisen ympäristönsä muuttumisen ja siirtävätkö he äidinkielensä eteenpäin lapsilleen: tuleeko potentiaalisesti kaksikielisistä perheistä kaksikielisiä myös käytännössä?
Tutkimustulokset tukevat aiempia tuloksia siltä osin, että ruotsin kielen käyttäminen potentiaalisesti kaksikielisissä perheissä edellyttää määrätietoista ja aktiivista kielen käyttöä. Haastattelut antavat viitteitä siitä, että kaksikielisyyden arvostus on 1960-lukuun verrattuna vahvistunut 2000-luvulla. Syynä arvostukseen mainitaan useimmin useamman kielen osaamisesta saatava hyöty. Määrätietoinen kielen käyttö näyttää potentiaalisesti kaksikielisissä perheissä lisääntyneen 2000-luvulle tultaessa. Sitä, tuliko tutkielmaan osallistuneista nuorimmista perheistä kaksikielisiä, tulisi tutkia tulosten vahvistamiseksi seurantatutkimuksena.
Kaikki informantit pitivät itseään ainakin osittain identiteetiltään ruotsinkielisinä myös muutettuaan suomenkieliselle paikkakunnalle. Kielen käyttämiseen vaikuttivat oman perheen tuki sekä yhteydenpito lapsuuden perheeseen. Informantit eivät juurikaan 1960-lukuun verrattuna seuranneet suomenruotsalaisia medioita eivätkä vaatineet aktiivisesti palvelua omalla äidinkielellään. Sen sijaan kielen käyttö sosiaalisessa kanssakäymisessä nousi esiin tärkeänä osa-alueena. Yhteiskunnan tarjoamia kaksikielisyyttä tukevia palveluita tulisikin tämän tutkielman tulosten perusteella kartoittaa uudelleen.