”Tää on tällaista jatkuvaa kilpajuoksua” Espoon ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankintamalli : Uuden julkisen hallinnan näkökulma

Abstract

Tutkimuksen taustalla on vuoden 2019 hoivakriisi, jolloin useiden yksityisten hoivayhtiöiden toiminnassa tuli esiin laiminlyöntejä. Hoivakriisin kaltaiset tapahtumat voivat toistua, ellei asioita ryhdytä tekemään toisin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat vielä toistaiseksi kunnat, jolloin palveluntuottajien määrän lisääntyminen edellyttää myös palveluiden järjestäjältä uudenlaista osaamista, toimintalogiikkaa ja -tapoja.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten tulosperustaisuutta, kumppanuutta ja kansalaisten osallisuutta painottava uusi julkinen hallinta ilmenee Espoon uudessa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankintamallissa. Teoreettisena viitekehyksenä on julkisen hallinnon kolmanneksi vaiheeksikin kutsuttu uusi julkinen hallinta. Uuden julkisen hallinnan kolme keskeistä periaatetta ovat tulosperustaisuus hankinnoissa, toimijoiden kumppanuus ja kansalaisten mahdollisuus osallistua. Tutkimustapauksena on Espoon uusi ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinta, jossa hankinta toteutettiin perinteistä avointa hankintamenettelyä poikkeavalla tavalla. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Espoon kaupungin johtavia virkamiehiä sekä hankintaan osallistuvia palveluntuottajia. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin hankinnan kilpailutuksessa käytettyjä materiaaleja sekä sopimuskauden dokumentteja. Analyysimenetelmänä oli teorialähtöinen, laadullinen sisällönanalyysi. Analyysissä tarkasteltiin haastatteluteemojen ja -kysymysten ohjaamana, miten tulosperustaisuus, kumppanuus ja asiakkaiden osallisuus ilmenevät Espoon ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinnassa.

Tutkimuksessa tulosperustaisuus ilmeni Espoon hankintamallin ohjaavana tausta-ajatuksena, mutta tulosperustaiselle hankinnalle tyypilliset piirteet, kuten konkreettiset tulostavoitteet, joita seurataan eri mittareiden sekä kannustimet kuitenkin puuttuvat. Hankinnassa käytetyn kiinteän hinnan ja asiakkaiden valinnanvapauden oletetaan kuitenkin tuottavat parempaa laatua. Tutkimuksessa kumppanuus ilmeni hankinnan valmistelu- ja toteutusvaiheessa palveluntuottajien ja asiakkaiden sekä heidän omaistensa osallistamisena monin eri tavoin. Palveluntuottajien välistä keskinäistä kumppanuutta ilmeni hyvin vähän. Asiakkaiden osallisuus ilmeni valmisteluun osallistumisen lisäksi palvelun sisältöön vaikuttamisena sekä mahdollistamalla asiakkaiden valinnanvapaus palveluntuottajan valinnassa. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että tulosperustaisuus ei toteudu ilman konkreettisia tavoitteita, mittareita ja kannustimia. Tulosperustaisuus voisi toimia keinona sitouttaa palveluntuottajat yhteisiin tavoitteisiin sekä palveluiden järjestäjän ja palveluntuottajien välisen vastakkainasettelun sekä hallinnan ongelmien vähentämiseen. Palveluiden järjestäjä on keskeisessä roolissa tarvittavien uusien käytäntöjen mahdollistajana, joita tarvitaan niin asiakkaiden kuin palveluntuottajienkin osallistamiseen.