Kehollisuus osana johtajuutta : Kehon vaikutus urakehitykseen
Annola, Emma-Lotta (2020-12-02)
Annola, Emma-Lotta
02.12.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287496
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287496
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla vallitsee huomio siitä, että alaiset suhtautuvat samassa asemassa oleviin johtajiin eri tavoin. Suhtautumiseen vaikuttaa vahvasti monet tiedostamattomat asiat ja ajattelumallit, jotka kumpuavat ihmisten aikaisemmista kokemuksista alitajuisesti. Tutkimuksen taustalla vallitsee ajatus siitä, että nyky-yhteiskunnassa ihmiset ovat yhä korkeammin koulutettuja. Tämä heijastuu työelämään siten, että ammattitaitoisuuden käsite on laajentunut. Enää ei riitä, että johtaja on asiantuntija, vaan ammattitaitoa arvioidaan myös kehollisuuden perusteella. Asiantuntijuus ei välttämättä enää riitä takaamaan sitä, että ihminen menestyy urallaan, vaan menestys on monien, jopa osittain epäolennaisten, tekijöiden summa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi mielletään hyvä johtaja ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Tutkin, kuinka erilaiset ulkoiset ominaisuudet vaikuttavat kokemuksiin johtajan ammattitaidosta. Lisäksi tutkin, kuinka ulkonäkö, pukeutuminen ja esiintyminen vaikuttavat johtajan urakehitykseen ja muodostavatko nämä ominaisuudet rajoitteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Kysymykset liittyivät kolmeen aihealueeseen, ulkonäköön, pukeutumiseen ja esiintymiseen. Haastattelukysymysten lisäksi haastateltaville esitettiin kuvat kahdeksasta johtajasta ja heidän tuli valita ulkonäön perusteella sopivin sekä epäsopivin toimitusjohtaja. Lisäksi heidän tuli kuvailla, millaisia johtajia kuvissa esiintyvät ihmiset ovat ulkonäkönsä perusteella. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, viisi miestä ja viisi naista. Haastateltavat ovat iältään 28–52-vuotiaita ja he edustavat eri alojen organisaatiota. He työskentelevät omissa organisaatioissaan erilaisissa asemissa, mukana on sekä johtotehtävissä että alaisena olevia henkilöitä.
Tutkimuksen teoria pohjautuu jaettuun johtajuuteen ja kehollisuuteen. Jaetussa johtajuudessa johtaminen ja vastuun kantaminen kuuluvat organisaatiossa kaikille. Jaettu johtaminen on valtaistamista, jonka seurauksena työntekijät ottavat vastuuta yli omien työtehtäviensä. Johtamisen kehollisuudella halutaan tuoda ilmi sitä, että johtajuus rakentuu kaikkien kehon aistien avulla. Kehollisuus tuo johtajuuteen mukaan erilaiset kokemukset, arvot ja tunteet.
Ammattitaitoinen johtaja on ruumiinrakenteeltaan sopusuhtainen. Hän näyttää siistiltä ja huolitellulta. Johtaja pukeutuu tilanteeseen sopivasti ja häneltä odotetaan sekä formaalia että epäformaalia pukeutumista sopivassa suhteessa. Esiintyjänä ammattitaitoinen johtaja on luonnollinen ja itsevarma. Erityisesti korkeimmissa asemissa johtajaan kohdistuu enemmän odotuksia, koska hän toimii yrityksen keulakuvana ja työntekijöiden esikuvana.
Tutkimuksen keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että johtajan ulkonäkö todella vaikuttaa hänen urakehitykseensä. Johtajana oleminen vaatii kultaisen keskitien löytämistä. Johtaja ei voi olla mitään liikaa tai liian vähän. Tämä pätee niin ulkonäköön, pukeutumiseen kuin esiintymiseen. Se millaiseksi ammattitaitoinen johtaja mielletään, on tällä hetkellä murroksessa. Tiukat normit ovat antamassa tilaa vapaammalle ajattelutavalle. Johtajan ei tarvitse aina pukeutua pukuun näyttääkseen ammattitaitoiselta. Persoonaa voi tuoda esille ja rajoja voi rikkoa jossain määrin. Tietyillä aloilla johtajan edelleen odotetaan olevan konservatiivisempi ja myös näyttävän siltä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi mielletään hyvä johtaja ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Tutkin, kuinka erilaiset ulkoiset ominaisuudet vaikuttavat kokemuksiin johtajan ammattitaidosta. Lisäksi tutkin, kuinka ulkonäkö, pukeutuminen ja esiintyminen vaikuttavat johtajan urakehitykseen ja muodostavatko nämä ominaisuudet rajoitteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Kysymykset liittyivät kolmeen aihealueeseen, ulkonäköön, pukeutumiseen ja esiintymiseen. Haastattelukysymysten lisäksi haastateltaville esitettiin kuvat kahdeksasta johtajasta ja heidän tuli valita ulkonäön perusteella sopivin sekä epäsopivin toimitusjohtaja. Lisäksi heidän tuli kuvailla, millaisia johtajia kuvissa esiintyvät ihmiset ovat ulkonäkönsä perusteella. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, viisi miestä ja viisi naista. Haastateltavat ovat iältään 28–52-vuotiaita ja he edustavat eri alojen organisaatiota. He työskentelevät omissa organisaatioissaan erilaisissa asemissa, mukana on sekä johtotehtävissä että alaisena olevia henkilöitä.
Tutkimuksen teoria pohjautuu jaettuun johtajuuteen ja kehollisuuteen. Jaetussa johtajuudessa johtaminen ja vastuun kantaminen kuuluvat organisaatiossa kaikille. Jaettu johtaminen on valtaistamista, jonka seurauksena työntekijät ottavat vastuuta yli omien työtehtäviensä. Johtamisen kehollisuudella halutaan tuoda ilmi sitä, että johtajuus rakentuu kaikkien kehon aistien avulla. Kehollisuus tuo johtajuuteen mukaan erilaiset kokemukset, arvot ja tunteet.
Ammattitaitoinen johtaja on ruumiinrakenteeltaan sopusuhtainen. Hän näyttää siistiltä ja huolitellulta. Johtaja pukeutuu tilanteeseen sopivasti ja häneltä odotetaan sekä formaalia että epäformaalia pukeutumista sopivassa suhteessa. Esiintyjänä ammattitaitoinen johtaja on luonnollinen ja itsevarma. Erityisesti korkeimmissa asemissa johtajaan kohdistuu enemmän odotuksia, koska hän toimii yrityksen keulakuvana ja työntekijöiden esikuvana.
Tutkimuksen keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että johtajan ulkonäkö todella vaikuttaa hänen urakehitykseensä. Johtajana oleminen vaatii kultaisen keskitien löytämistä. Johtaja ei voi olla mitään liikaa tai liian vähän. Tämä pätee niin ulkonäköön, pukeutumiseen kuin esiintymiseen. Se millaiseksi ammattitaitoinen johtaja mielletään, on tällä hetkellä murroksessa. Tiukat normit ovat antamassa tilaa vapaammalle ajattelutavalle. Johtajan ei tarvitse aina pukeutua pukuun näyttääkseen ammattitaitoiselta. Persoonaa voi tuoda esille ja rajoja voi rikkoa jossain määrin. Tietyillä aloilla johtajan edelleen odotetaan olevan konservatiivisempi ja myös näyttävän siltä.