Tilintarkastajan sukupuolen vaikutus tilintarkastuksen laatuun
Vierikko, Mari (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101083680
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101083680
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoite on selvittää vaikuttaako tilintarkastajan sukupuoli tilintarkastuksen laatuun tutkimalla Nasdaq OMX Helsingissä listattujen yhtiöiden harkinnanvaraisten erien määrää vuosina 2011,2015 sekä 2019. Lisäksi tarkastellaan, säilyykö mahdollinen ero tarkastuksen laadussa tilintarkastajan sukupuolen mukaan tarkasteltavana ajanjaksona. Tilintarkastaja toimii ulkopuolisena tilinpäätösinformaation varmentajana vähentäen tiedon asymmetriaa johdon ja sidosryhmien välillä. Tilintarkastuksen laatu vaikuttaa siihen, miten hyvin tilintarkastaja menestyy tässä tehtävässään. Laadun tärkeys on tiedostettu ja ymmärretty, mutta sen sijaan se mistä laatu muodostuu ja mitkä asiat laatuun vaikuttavat ovat eräs tilintarkastusalan kiistellyimmistä aiheista.
Erityisesti 2010-luvulla mielenkiinto on kohdistunut myös siihen, miten tilintarkastajan yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat tilintarkastuksen laatuun. Tilintarkastuksessa on merkittävä rooli ammatillisella harkinnalla, johon vaikuttaa suuressa määrin tilintarkastajan yksilölliset ominaisuudet. Muun muassa sosiaalitieteissä on havaittu eroja sukupuolten välillä esimerkiksi riskinottohalukkuuden, itsevarmuuden, informaation käsittelyn ja eettisyyden suhteen. Sukupuolten väliset erot saattavat vaikuttaa työstä suoriutumiseen, ja esimerkiksi palkkakuilua on perusteltu sillä, että johtuen sukupuolten välisistä eroista miehet ja naiset hakeutuvat eri aloille töihin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että nämä erot voivat mahdollisesti vaikuttaa tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan sekä tilintarkastuksen laatuun. Toisaalta vastakkaisiakin havaintoja on saatu.
Tässä työssä tilintarkastuksen laatua mitataan harkinnanvaraisilla jaksotuksilla, jotka lasketaan kaavalla, jonka DeFond ja Park (2001) ovat kehittäneet. Hypoteesien testaus suoritetaan lineaarisella regressioanalyysillä tarkastelemalla alkuun koko havaintoaineistolla sitä, miten tilintarkastajan sukupuoli vaikuttaa harkinnanvaraisten jaksotuksien määrään. Ajallista kehittymistä tarkastellaan suorittamalla sama regressioanalyysi siten että havaintoaineisto jaetaan vuosikohtaisesti ja vertaillaan vuositasolla saatuja analyysin tuloksia.
Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Tarkasteltaessa koko havaintoaineistoa harkinnanvaraiset erät ovat alhaisemmat yrityksellä, jolla päävastuullisena tilintarkastajana on nainen. Koska tutkimustulokset eivät ylitä tilastollista
merkittävyyttä, niistä ei voi kuitenkaan tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä. Tulosten perusteella ei siis voi vetää johtopäätöstä, että tilintarkastuksen laatu olisi parempaa tilintarkastajan ollessa nainen. Ajallista kehittymistä tarkasteltaessa tulokset ovat ristiriitaisia, ja osin vinoutuneita pienen havaintoaineiston vuoksi, joten tulosten perusteella ei voi sanoa säilyykö laatu samana ajallisesti tarkastellessa.
Erityisesti 2010-luvulla mielenkiinto on kohdistunut myös siihen, miten tilintarkastajan yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat tilintarkastuksen laatuun. Tilintarkastuksessa on merkittävä rooli ammatillisella harkinnalla, johon vaikuttaa suuressa määrin tilintarkastajan yksilölliset ominaisuudet. Muun muassa sosiaalitieteissä on havaittu eroja sukupuolten välillä esimerkiksi riskinottohalukkuuden, itsevarmuuden, informaation käsittelyn ja eettisyyden suhteen. Sukupuolten väliset erot saattavat vaikuttaa työstä suoriutumiseen, ja esimerkiksi palkkakuilua on perusteltu sillä, että johtuen sukupuolten välisistä eroista miehet ja naiset hakeutuvat eri aloille töihin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että nämä erot voivat mahdollisesti vaikuttaa tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan sekä tilintarkastuksen laatuun. Toisaalta vastakkaisiakin havaintoja on saatu.
Tässä työssä tilintarkastuksen laatua mitataan harkinnanvaraisilla jaksotuksilla, jotka lasketaan kaavalla, jonka DeFond ja Park (2001) ovat kehittäneet. Hypoteesien testaus suoritetaan lineaarisella regressioanalyysillä tarkastelemalla alkuun koko havaintoaineistolla sitä, miten tilintarkastajan sukupuoli vaikuttaa harkinnanvaraisten jaksotuksien määrään. Ajallista kehittymistä tarkastellaan suorittamalla sama regressioanalyysi siten että havaintoaineisto jaetaan vuosikohtaisesti ja vertaillaan vuositasolla saatuja analyysin tuloksia.
Tässä tutkielmassa saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Tarkasteltaessa koko havaintoaineistoa harkinnanvaraiset erät ovat alhaisemmat yrityksellä, jolla päävastuullisena tilintarkastajana on nainen. Koska tutkimustulokset eivät ylitä tilastollista
merkittävyyttä, niistä ei voi kuitenkaan tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä. Tulosten perusteella ei siis voi vetää johtopäätöstä, että tilintarkastuksen laatu olisi parempaa tilintarkastajan ollessa nainen. Ajallista kehittymistä tarkasteltaessa tulokset ovat ristiriitaisia, ja osin vinoutuneita pienen havaintoaineiston vuoksi, joten tulosten perusteella ei voi sanoa säilyykö laatu samana ajallisesti tarkastellessa.