Johtaminen, yhteisöllisyys ja työhyvinvointi etätyössä

Abstract

Työelämässä on yleisesti ollut käynnissä muutos, joka on koskettanut niin työtapoja kuin työolojakin. Yhtenä muutoksen tuomista työntekemisen muodoista tunnetaan etäällä kiinteistä työpaikoista tehtävä työ, etätyö. Aikaisempien tutkimusten perusteella etätyön nähdään yleistyneen voimakkaasti ja sen uskotaan yleistyvän entisestään myös tulevaisuudessa. Joissakin tilanteissa työtapoihin liittyvät muutokset saattavat tulla eteen hyvin yllättäin. Näin kävi keväällä 2020 COVID-19 pandemian levitessä ympäri maailmaa. Etätyöhön ei ehkä kaikissa yrityksissä oltu täysin valmiita, mutta siirtyminen oli yrityksen elinvoiman säilyttämiseksi tarpeellista. Etätyössä johtamiselta odotetaan samaa johtamista kuin perin-teinen johtaminenkin on. Työntekijän työyhteisöön kuulumisella on todettu olevan vaikutuksensa yksilön kokemukseen työyhteisöön kuulumisesta. Esimiehet toimivat etätyössä usein vuorovaikutuksessa yrityksen ja työntekijän välillä ja heillä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin johtamisessa etätyössä, yksilön työhyvinvoinnista huolehtimisessa ja päivittäisen työn johtamisessa. Tässä tutkimuksessa etätyötä lähestytään esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta tarkastellen johtamista, työyhteisön merkitystä ja työhyvinvointia etätyössä esimiesten ja työntekijöiden arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää johtamisen vaikutuksia työhyvinvointiin etätyössä. Aineisto koostui yhden yrityksen työntekijöiden (n=5) ja esimiesten (n=4) yksilöhaastatteluista. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti laadullisena induktiivisena sisällönanalyysinä. Johtamiseen, työyhteisöön ja työhyvinvointiin etätyössä kuvaavat ilmiöt jäsentyivät neljän teeman alle, jotka ovat etätyön johtamiseen liittyvät tekijät, etätyön onnistumiseen liittyvät edellytykset, johtamisen keinot edistää työhyvinvointia etätyössä ja työyhteisön merkitys työhyvinvointiin etätyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etätyön johtamisessa tarvitaan taitoja ja osaamista työn organisoinnissa ja viestinnässä sekä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvissä tekijöissä. Haasteelliseksi johtamisessa koetaan yhteisten tapaamisten luominen sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi esimerkiksi maantieteellisen välimatkan takia. Tässä tilanteessa myös luottamuksen ilmapiirin syntyminenkin koettiin haasteelliseksi. Lisäksi tuloksissa nousee esiin ihmissuhteiden vaalimiseen liittyvät tekijät. Toisen tunteminen ennen etätyön aloittamista todetaan helpottavan kommunikaatiota. Myös viestintä sähköisiä viestintälaitteita hyödyntäen koetaan olevan helpompaa, kun toinen on tavattu ennen sähköistä yhteydenpitoa kasvotusten. Johdolta kaivattiin myös mahdollisuuksien luomista toiseen tutustumiseen sekä mukana olemisen varmistamista etäällä olevan henkilön kohdalla. Lisäksi johtamiselta kaivattiin kaikkien tasapuolista kohtelemista, sovitun noudattamista ja sovittujen pelisääntöjen ja käytäntöjen noudattamisen seuraamista. Nämä koettiin myös joissain tilanteissa hyvin haasteelliseksi, mikäli esimies ei panosta yhteydenpitoon. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi sosiaalisen pääoman luomiseen liittyvien tilanteiden hallintaan ja siinä vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen sekä esimiehen roolin tarkasteluun etätyössä.