Organisaatiokulttuurien yhdistyminen kuntaliitoksissa - tutkimuskohteena Joensuun kaupungin liikuntapalvelut
Alho, Taru (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kuntaliitoksia on tehty paljon viimeisten vuosien aikana. Kun kaksi tai useampi kunta yhdistyvät, muuttuvat sekä hallintorakenteet että järjestelmät. Kuntaliitokset ovat sinällään mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska monet niistä ovat syntyneet olosuhteiden pakosta. Kuntaliitos voi myös olla kuntien strateginen valinta, jolla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhtenä kuntana. Mahdolliset muutokset voivat toteutua välittömästi tai vähitellen vuosikymmenten kuluessa.
Yksi kuntaliitokseen liittyvistä oleellisista asioista on yhdistyvät organisaatiokulttuurit. Usein kuntaliitoksissa huomio keskittyy uuden kunnan rakenteisiin ja organisaatiokulttuurin sopeuttaminen voi jäädä huomioimatta. Organisaatiokulttuuri on organisaatiossa omaksuttu henkinen tila, jonka mukaan organisaatiossa toimitaan ja ajatellaan. Käsitteenä se on kuitenkin varsin laaja ja monitahoinen. Organisaatiokulttuurin yksi tärkeimmistä tutkijoista on Edgar H. Schein, jonka mukaan organisaatiokulttuuria on pakko ymmärtää, jos aikoo tulla toimeen.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee sekä organisaatiokulttuuria että kuntaliitosta. Viitekehyksessä käsitellyissä malleissa organisaatiokulttuuri jaetaan erillisille tasoille. Tutkimuksen pääkysymys oli, mitkä seikat nousevat esille organisaatiokulttuurien yhdistyessä? Alakysymyksissä pyrittiin löytämään vastauksia siihen, missä määrin pienemmän organisaation kulttuuri muuttuu suuremman organisaation mukaiseksi ja kuinka paljon näkemykset organisaatiokulttuurin yhdistymisestä tulevista hyödyistä poikkeavat kanta-Joensuussa ja liitoskunnissa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Joensuun kaupungin liikuntapalvelut. Joensuussa on tehty kuntaliitoksia 2000-luvulla kahdesti; ensin vuonna 2005 Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kanssa ja vuonna 2009 Enon ja Pyhäselän kanssa. Liikuntapalvelut ovat vain pieni osa liitoskuntien toimintaa; johtoryhmä tekee päivittäistä työtään Joensuun keskusta-alueella. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina osin liitoskuntien työntekijöiden ja osin johtoryhmän työntekijöiden kanssa. Haastatteluita tehtiin yhteensä 13 ja niistä saatiin hyvin monipuolisia vastauksia.
Riippumatta siitä, onko organisaatio pieni vai suuri, niin jokaisella organisaatiolla on oma organisaatiokulttuurinsa. Tutkimuksessa yksi tärkeimmistä esille nousseista asioista oli se, että organisaatiokulttuurin yhdistyminen on mahdollista, vaikka liitoskunnissa voikin säilyä oma identiteetti vuosikymmeniä. Jokainen kuntaliitos on omanlaisensa. Pienemmän organisaation kulttuuri ei muutu sormia napsauttamalla suuremman organisaation kulttuurin mukaiseksi.
Asioiden hoidossa oli myös alussa hieman kankeutta. Kuntaliitoksen myötä nimiä ja kasvoja ei osattu yhdistää, ihmiset jäivät tietyllä tavalla etäisiksi. Viestintä ja vuorovaikutus ovat monesti avainasemassa - tiedottamisen ja huomioimisen kautta luodaan tunne, että myös liitoskunnat ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Voidaan kuitenkin todeta, että asiat riippuvat melko paljon siitä, miten ihmiset hoitavat asioita keskenään ja minkälainen asenne heillä on kuntaliitoksia ja ylipäätään muutoksia kohtaan.
Yksi kuntaliitokseen liittyvistä oleellisista asioista on yhdistyvät organisaatiokulttuurit. Usein kuntaliitoksissa huomio keskittyy uuden kunnan rakenteisiin ja organisaatiokulttuurin sopeuttaminen voi jäädä huomioimatta. Organisaatiokulttuuri on organisaatiossa omaksuttu henkinen tila, jonka mukaan organisaatiossa toimitaan ja ajatellaan. Käsitteenä se on kuitenkin varsin laaja ja monitahoinen. Organisaatiokulttuurin yksi tärkeimmistä tutkijoista on Edgar H. Schein, jonka mukaan organisaatiokulttuuria on pakko ymmärtää, jos aikoo tulla toimeen.
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee sekä organisaatiokulttuuria että kuntaliitosta. Viitekehyksessä käsitellyissä malleissa organisaatiokulttuuri jaetaan erillisille tasoille. Tutkimuksen pääkysymys oli, mitkä seikat nousevat esille organisaatiokulttuurien yhdistyessä? Alakysymyksissä pyrittiin löytämään vastauksia siihen, missä määrin pienemmän organisaation kulttuuri muuttuu suuremman organisaation mukaiseksi ja kuinka paljon näkemykset organisaatiokulttuurin yhdistymisestä tulevista hyödyistä poikkeavat kanta-Joensuussa ja liitoskunnissa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Joensuun kaupungin liikuntapalvelut. Joensuussa on tehty kuntaliitoksia 2000-luvulla kahdesti; ensin vuonna 2005 Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kanssa ja vuonna 2009 Enon ja Pyhäselän kanssa. Liikuntapalvelut ovat vain pieni osa liitoskuntien toimintaa; johtoryhmä tekee päivittäistä työtään Joensuun keskusta-alueella. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina osin liitoskuntien työntekijöiden ja osin johtoryhmän työntekijöiden kanssa. Haastatteluita tehtiin yhteensä 13 ja niistä saatiin hyvin monipuolisia vastauksia.
Riippumatta siitä, onko organisaatio pieni vai suuri, niin jokaisella organisaatiolla on oma organisaatiokulttuurinsa. Tutkimuksessa yksi tärkeimmistä esille nousseista asioista oli se, että organisaatiokulttuurin yhdistyminen on mahdollista, vaikka liitoskunnissa voikin säilyä oma identiteetti vuosikymmeniä. Jokainen kuntaliitos on omanlaisensa. Pienemmän organisaation kulttuuri ei muutu sormia napsauttamalla suuremman organisaation kulttuurin mukaiseksi.
Asioiden hoidossa oli myös alussa hieman kankeutta. Kuntaliitoksen myötä nimiä ja kasvoja ei osattu yhdistää, ihmiset jäivät tietyllä tavalla etäisiksi. Viestintä ja vuorovaikutus ovat monesti avainasemassa - tiedottamisen ja huomioimisen kautta luodaan tunne, että myös liitoskunnat ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Voidaan kuitenkin todeta, että asiat riippuvat melko paljon siitä, miten ihmiset hoitavat asioita keskenään ja minkälainen asenne heillä on kuntaliitoksia ja ylipäätään muutoksia kohtaan.