Attityder till det andra inhemska språket och dess talare hos finskspråkiga och svenskspråkiga högskolestuderande
Hakola, Elina (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020080448070
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020080448070
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa suomenkielisten korkeakouluopiskelijoiden asenteita ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan ja ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden asenteita suomen kieltä ja suomenkielisiä kohtaan, sekä selvittää millä kielellisillä taustatekijöillä on yhteys opiskelijoiden asenteisiin toista kotimaista kieltä kohtaan. Keräsin tutkimusaineiston sähköisillä kyselylomakkeilla kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta ruotsinkielisestä korkeakouluyksiköstä, jotka sijaitsevat Turussa ja Vaasassa. Tutkimukseen osallistui 101 suomenkielistä ja 46 ruotsinkielistä opiskelijaa. Keskityin kyselylomakkeeni suljettuihin kysymyksiin, joten analysoin aineistoa määrällisin menetelmin. Yhteyksiä, eli korrelaatioita opiskelijoiden kielellisten taustatekijöiden ja heidän asenteidensa välillä tutkin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla.
Yli puolet suomenkielisistä opiskelijoista koki asenteidensa olevan positiivisia ruotsin kieltä kohtaan ja lähes puolet piti kielen osaamista itselleen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Suomenkielisistä opiskelijoista 11 % koki asenteidensa olevan pääosin negatiivisia ja noin kolmasosa piti kielen osaamista merkityksettömänä tai täysin merkityksettömänä. Myös noin puolet ruotsinkielisistä opiskelijoista koki asenteidensa olevan positiivisia suomen kieltä kohtaan. Vain muutama ruotsinkielisistä piti kielen osaamista itselleen neutraalina tai merkityksettömänä ja loput tärkeänä tai erittäin tärkeänä. 15 % ruotsinkielisistä koki asenteittensa olevan pääosin negatiivisia suomen kieltä kohtaan. Suomenkielisistä 67 % piti asenteitaan positiivisina ruotsinkielisiä kohtaan ja noin 77 % vietti mielellään aikaa heidän kanssaan. Ruotsinkielisistä noin 61 % asennoitui positiivisesti suomenkielisiä kohtaan ja noin 87 % vietti mielellään aikaa heidän kanssaan. Suomenkielisten näkemykset pakollisesta ruotsin opiskelusta ja heidän asenteensa ruotsin kielen tärkeyttä kohtaan korreloivat vahvimmin. Myös kielen osaaminen ja kielenkäyttötarve korreloi kummankin kieliryhmän asenteiden kanssa selkeästi.
Yli puolet suomenkielisistä opiskelijoista koki asenteidensa olevan positiivisia ruotsin kieltä kohtaan ja lähes puolet piti kielen osaamista itselleen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Suomenkielisistä opiskelijoista 11 % koki asenteidensa olevan pääosin negatiivisia ja noin kolmasosa piti kielen osaamista merkityksettömänä tai täysin merkityksettömänä. Myös noin puolet ruotsinkielisistä opiskelijoista koki asenteidensa olevan positiivisia suomen kieltä kohtaan. Vain muutama ruotsinkielisistä piti kielen osaamista itselleen neutraalina tai merkityksettömänä ja loput tärkeänä tai erittäin tärkeänä. 15 % ruotsinkielisistä koki asenteittensa olevan pääosin negatiivisia suomen kieltä kohtaan. Suomenkielisistä 67 % piti asenteitaan positiivisina ruotsinkielisiä kohtaan ja noin 77 % vietti mielellään aikaa heidän kanssaan. Ruotsinkielisistä noin 61 % asennoitui positiivisesti suomenkielisiä kohtaan ja noin 87 % vietti mielellään aikaa heidän kanssaan. Suomenkielisten näkemykset pakollisesta ruotsin opiskelusta ja heidän asenteensa ruotsin kielen tärkeyttä kohtaan korreloivat vahvimmin. Myös kielen osaaminen ja kielenkäyttötarve korreloi kummankin kieliryhmän asenteiden kanssa selkeästi.