Fachübersetzung am Beispiel von Rechtstexten vs. literarische Übersetzung am Beispiel von narrativen Texten
Jussila, Tiina (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on ammattitekstien ja kaunokirjallisten tekstien kääntäminen. Tavoitteena on tutkia, eroavatko kaunokirjalliset tekstit ja ammattitekstit toisistaan niin huomattavasti, että tekstityypillä on todellista merkitystä käännösprosessin kannalta. Toiseksi yritetään selvittää, miten erot vaikuttavat kääntämiseen, mitä ovat kunkin tekstityypin erityisongelmat ja mitä strategioita ammattitekstien ja kaunokirjallisten tekstien kääntämisessä käytetään. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia kaunokirjallisia tekstejä, ammattitekstejä ja kääntämistä käsittelevistä tieteellisistä teoksista. Ammattitekstien esittelyssä pääpaino on lakiteksteissä ja kaunokirjallisten tekstien esittelyssä kertomakirjallisuudessa. Lopuksi analysoidaan yhtä lakitekstiä ja yhtä romaania.
Tutkielma osoittaa, että tekstityyppien välillä on monia eroja, jotka näkyvät myös kääntämisessä. Ammattitekstien ensisijainen funktio on informatiivinen ja tärkeintä käännettäessä on sisällön vastaavuus. Kaunokirjallisten tekstien ensisijainen funktio on sitä vastoin ekspressiivinen ja tärkeintä käännettäessä on ilmaisun vastaavuus. Tämä ei tosin päde samalla tavalla kaikkiin kaunokirjallisiin teksteihin. Erityisesti käännettäessä kertomakirjallisuutta myös sisällön vastaavuus on tärkeää. Kaunokirjalliset tekstit jättävät usein tulkinnanvaraa, kun taas ammattiteksteissä yleensä pyritään yksiselitteisyyteen. Tämä ei tosin koske samalla tavalla kaikkia ammattitekstejä. Lakitekstien tulee jättää tuomarille jonkin verran tulkinnanvaraa romaanis-germaanisissa oikeusjärjestelmissä. Kaunokirjallisissa teksteissä voidaan hyödyntää kaikkia kielen mahdollisuuksia. Niinpä kaunokirjallisuuden kääntäjät kohtaavat monenlaisia ongelmia kuten murteita, idiomeja ja kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Ammattiteksteissä käytetään vain sellaisia ilmaisutapoja, jotka parhaiten palvelevat ammatillista kommunikaatiota. Käännösongelmia aiheuttavat erityisesti terminologia ja monimutkaiset asiasisällöt. Ammattitekstien kääntäjän tulee huomioida kohdekulttuurissa vallitsevat normit ja konventiot. Kaunokirjallisuuden kääntäjän on pyrittävä heijastamaan lähtötekstin kirjoittajan persoonallista tyyliä kohdetekstissä. Analyysin tulokset tukevat teoriaosassa tehtyjä havaintoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattitekstit ja kaunokirjalliset tekstit kyllä eroavat toisistaan, mutta erot voivat olla enemmän tai vähemmän selviä. Tästä syystä kääntäjä ei voi kehittää strategiaansa pelkästään tekstityypin pohjalta.
Tutkielma osoittaa, että tekstityyppien välillä on monia eroja, jotka näkyvät myös kääntämisessä. Ammattitekstien ensisijainen funktio on informatiivinen ja tärkeintä käännettäessä on sisällön vastaavuus. Kaunokirjallisten tekstien ensisijainen funktio on sitä vastoin ekspressiivinen ja tärkeintä käännettäessä on ilmaisun vastaavuus. Tämä ei tosin päde samalla tavalla kaikkiin kaunokirjallisiin teksteihin. Erityisesti käännettäessä kertomakirjallisuutta myös sisällön vastaavuus on tärkeää. Kaunokirjalliset tekstit jättävät usein tulkinnanvaraa, kun taas ammattiteksteissä yleensä pyritään yksiselitteisyyteen. Tämä ei tosin koske samalla tavalla kaikkia ammattitekstejä. Lakitekstien tulee jättää tuomarille jonkin verran tulkinnanvaraa romaanis-germaanisissa oikeusjärjestelmissä. Kaunokirjallisissa teksteissä voidaan hyödyntää kaikkia kielen mahdollisuuksia. Niinpä kaunokirjallisuuden kääntäjät kohtaavat monenlaisia ongelmia kuten murteita, idiomeja ja kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Ammattiteksteissä käytetään vain sellaisia ilmaisutapoja, jotka parhaiten palvelevat ammatillista kommunikaatiota. Käännösongelmia aiheuttavat erityisesti terminologia ja monimutkaiset asiasisällöt. Ammattitekstien kääntäjän tulee huomioida kohdekulttuurissa vallitsevat normit ja konventiot. Kaunokirjallisuuden kääntäjän on pyrittävä heijastamaan lähtötekstin kirjoittajan persoonallista tyyliä kohdetekstissä. Analyysin tulokset tukevat teoriaosassa tehtyjä havaintoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattitekstit ja kaunokirjalliset tekstit kyllä eroavat toisistaan, mutta erot voivat olla enemmän tai vähemmän selviä. Tästä syystä kääntäjä ei voi kehittää strategiaansa pelkästään tekstityypin pohjalta.