"Taloudesta pitää puhua nuorille, ja niin, että ei puhu kuin ekonomisti ekonomistille : Nuorten taloustaidot verkkojournalismissa
Aaltonen, Nita (2020-06-07)
Aaltonen, Nita
07.06.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060740999
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060740999
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nuorten taloustaitoja käsitellään journalistisilla verkkosivustoilla. Tutkimusaineisto sisältää 50 journalistista juttua, jotka on julkaistu vuosien 2018–2019 aikana Ylen, Kauppalehden ja Helsingin Sanomien verkkosivustoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkitaan, millaisia journalistisia juttuja nuorten taloustaidoista on kirjoitettu ja millaisia kehyksiä niistä voidaan tulkita. Lisäksi tutkitaan, ketkä jutuissa määrittelevät nuorten taloustaitoja ja miten määrittelyt tukevat kehysten rakentumista.
Tutkimuksessa hyödynnetään laadullisina tutkimusmenetelminä kehysanalyysiä ja tulkitsevaa diskurssianalyysiä. Kehysanalyysin menetelmällä tulkitaan jutuista kehyksiä ja tulkitsevan diskurssianalyysin avulla selvitetään, miten toimijoiden määrittelyt tukevat kehysten rakentumista. Määrällistä tutkimusmenetelmää hyödynnetään juttutyyppien, kehysten ja nuorten taloustaitoja määrittäneiden toimijoiden lukumäärien laskemiseen ja toistuvuuksien tutkimiseen.
Tutkimuksessa selvisi, että nuorten taloustaidoista kirjoitetaan eniten uutisissa ja artikkeleissa, mutta myös erilaisissa mielipidejutuissa. Nuorten taloustaitoja käsitteleviä juttuja määrittää toistuvimmin huolen kehys, ja sen rakentumista tukevat useimmiten talouden asiantuntijoiden määrittelyt. Toiseksi toistuvimmaksi kehykseksi selvisi merkityksellisyyden kehys. Kehyksen rakentumista tukevat talouden asiantuntijat, mutta myös muut toimijat, kuten yrittäjät. Kolmantena kehyksenä nuorten taloustaitoja käsitteleviä juttuja määrittää tutkimuksen mukaan positiivisuuden kehys, jonka muodostumista tukevat opetusalan asiantuntijoiden määrittelyt.
Tutkimuksesta voidaan tehdä johtopäätös, että nuorten taloustaidot herättävät mielipiteitä. Sen lisäksi voidaan todeta, että nuorten taloustaitoja pidetään hyvin merkityksellisinä. Ensisijaisesti nuorten taloustaitoja käsitellään huolestuneeseen sävyyn, mutta aiheeseen tuodaan myös positiivisia näkökulmia. Tutkimustulosten pohjalta voidaan pohtia, tuleeko nuorten taloustaidoista olla aidosti huolissaan vai voidaanko huolen kehyksen toistuminen jutuissa selittää nojaamalla aiheesta muodostettuun ensisijaiseen tulkintaan ja sen sävyn levinneisyyteen.
Tutkimuksessa hyödynnetään laadullisina tutkimusmenetelminä kehysanalyysiä ja tulkitsevaa diskurssianalyysiä. Kehysanalyysin menetelmällä tulkitaan jutuista kehyksiä ja tulkitsevan diskurssianalyysin avulla selvitetään, miten toimijoiden määrittelyt tukevat kehysten rakentumista. Määrällistä tutkimusmenetelmää hyödynnetään juttutyyppien, kehysten ja nuorten taloustaitoja määrittäneiden toimijoiden lukumäärien laskemiseen ja toistuvuuksien tutkimiseen.
Tutkimuksessa selvisi, että nuorten taloustaidoista kirjoitetaan eniten uutisissa ja artikkeleissa, mutta myös erilaisissa mielipidejutuissa. Nuorten taloustaitoja käsitteleviä juttuja määrittää toistuvimmin huolen kehys, ja sen rakentumista tukevat useimmiten talouden asiantuntijoiden määrittelyt. Toiseksi toistuvimmaksi kehykseksi selvisi merkityksellisyyden kehys. Kehyksen rakentumista tukevat talouden asiantuntijat, mutta myös muut toimijat, kuten yrittäjät. Kolmantena kehyksenä nuorten taloustaitoja käsitteleviä juttuja määrittää tutkimuksen mukaan positiivisuuden kehys, jonka muodostumista tukevat opetusalan asiantuntijoiden määrittelyt.
Tutkimuksesta voidaan tehdä johtopäätös, että nuorten taloustaidot herättävät mielipiteitä. Sen lisäksi voidaan todeta, että nuorten taloustaitoja pidetään hyvin merkityksellisinä. Ensisijaisesti nuorten taloustaitoja käsitellään huolestuneeseen sävyyn, mutta aiheeseen tuodaan myös positiivisia näkökulmia. Tutkimustulosten pohjalta voidaan pohtia, tuleeko nuorten taloustaidoista olla aidosti huolissaan vai voidaanko huolen kehyksen toistuminen jutuissa selittää nojaamalla aiheesta muodostettuun ensisijaiseen tulkintaan ja sen sävyn levinneisyyteen.