MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TOIMINTA: Näkökulmina päätöksenteko, yhteistyö ja innovatiivisuus
Jussila, Johannes (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään maakunnan yhteistyöryhmä-ilmiön luonne päätöksenteon, yhteistyön ja innovatiivisuuden näkökulmista. Maakunnan yhteistyöryhmä on Suomen Euroopan unioniin liittymisen jälkeinen erityislaatuinen aluehallinnollinen ilmiö. Se on perustettu kokoamaan aluetason vaikuttajia päättämään hankkeista, ohjaamaan ja kohdentamaan EU:n rakennerahastojen tukirahoitusta Suomen maakunnissa.
Tutkimuksen pääongelma oli seuraava: millaisena maakunnan yhteistyöryhmän toiminta näyttäytyy päätöksenteon, yhteistyön ja innovatiivisuuden näkökulmista? Tutkimuksen osaongelmina olivat kysymykset: 1) millaisia haasteita näkökulmat paljastavat maakunnan yhteistyöryhmän toimista ja millaiset seikat näitä selittävät? ja 2) miten maakunnan yhteistyöryhmän toimintoja voidaan kehittää?
Pääkäsitteinä tutkimuksessa olivat kolme hallintotieteellistä käsitettä: päätöksenteko, yhteistyö ja innovatiivisuus. Päätöksenteon organisointia tarkasteltiin hierarkkisuuden ja verkostomaisuuden käsitteillä. Yhteistyön koordinointi jaettiin laajaan jatkuvaluonteiseen sekä suppeaan satunnaisluonteiseen yhteistyöhön. Innovatiivisuuden käsitettä tutkittiin sen teorian, hallinnon innovatiivisuuden, innovatioiden diffuusion sekä innovatiivisuuden edistäjä- ja ehkäisijätekijöiden kautta. Jokaisesta kolmesta pääkäsiteestä pyrittiin löytäämään niiden positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia. Lopuksi esitettiin teoreettisista näkökulmista yhteenvetotaulukko.
Tutkimuksen teoria on laadullinen ja aineistolähtöinen analyysi. Laadullista aineistolähtöistä tutkimusta tukee hermeneuttisuuteen ja verstehen-metodiin nojaava ymmärtävä tutkimusote. Teoriassa ja empiriassa käytettiin tutkimus- ja lähdeaineistona hallintotieteen kirjallisuutta, aluehallinnon tutkimuksia ja selvityksiä sekä julkisia MYR:n asiakirjoja. Internet-lähteet ja lehtiartikkelit ovat tukeneet tutkimusta. Tutkimuksessa verrattiin Suomen aluehallintoa myös kolmen EU:n jäsenmaan Ranskan, Alankomaiden ja Ruotsin vastaaviin kokonaisuuksiin kolmen valitun näkökulman suhteen.
Samoista näkökulmista tutkittiin suomalaisen MYR:n toimintaa. Myönteisenä tuloksena päätöksenteosta saatiin se, että Suomessa on edes jotain alueellista päätösvaltaa. Kuitenkin päätöksenteko on läpinäkymätöntä ja epädemokraattista. MYR:n yhteistyö on onnistunut kokoamaan alueen keskeiset vaikuttajat ja se koetaan heidän keskuudessaan merkittäväksi foorumiksi. Yhteistyötä rasittaa eri tahojen joustamattomuus ja kilpailu. Innovatiivisuudessa MYR:n tulisi ottaa alueellisen johtajan rooli ja siten edistää teknisten innovaatioiden lisäksi sosiaalisia innovaatioita. Johtopäätöksinä saatiin MYR:n erikoinen ja epämääräinen asema aluekehittämisessä. Sen tunnettuus maakunnan asukkaille on vähäinen. Aluekehittämisessä MYR on tasapainotteleva kompromissi- ja konsensushakuinen organisaatio, jolla pitäisi olla enemmän omaa valtaa. Kaikkien valittujen näkökulmien osalta MYR:n on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja kehittämistarpeisiin.
Tutkimuksen pääongelma oli seuraava: millaisena maakunnan yhteistyöryhmän toiminta näyttäytyy päätöksenteon, yhteistyön ja innovatiivisuuden näkökulmista? Tutkimuksen osaongelmina olivat kysymykset: 1) millaisia haasteita näkökulmat paljastavat maakunnan yhteistyöryhmän toimista ja millaiset seikat näitä selittävät? ja 2) miten maakunnan yhteistyöryhmän toimintoja voidaan kehittää?
Pääkäsitteinä tutkimuksessa olivat kolme hallintotieteellistä käsitettä: päätöksenteko, yhteistyö ja innovatiivisuus. Päätöksenteon organisointia tarkasteltiin hierarkkisuuden ja verkostomaisuuden käsitteillä. Yhteistyön koordinointi jaettiin laajaan jatkuvaluonteiseen sekä suppeaan satunnaisluonteiseen yhteistyöhön. Innovatiivisuuden käsitettä tutkittiin sen teorian, hallinnon innovatiivisuuden, innovatioiden diffuusion sekä innovatiivisuuden edistäjä- ja ehkäisijätekijöiden kautta. Jokaisesta kolmesta pääkäsiteestä pyrittiin löytäämään niiden positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia. Lopuksi esitettiin teoreettisista näkökulmista yhteenvetotaulukko.
Tutkimuksen teoria on laadullinen ja aineistolähtöinen analyysi. Laadullista aineistolähtöistä tutkimusta tukee hermeneuttisuuteen ja verstehen-metodiin nojaava ymmärtävä tutkimusote. Teoriassa ja empiriassa käytettiin tutkimus- ja lähdeaineistona hallintotieteen kirjallisuutta, aluehallinnon tutkimuksia ja selvityksiä sekä julkisia MYR:n asiakirjoja. Internet-lähteet ja lehtiartikkelit ovat tukeneet tutkimusta. Tutkimuksessa verrattiin Suomen aluehallintoa myös kolmen EU:n jäsenmaan Ranskan, Alankomaiden ja Ruotsin vastaaviin kokonaisuuksiin kolmen valitun näkökulman suhteen.
Samoista näkökulmista tutkittiin suomalaisen MYR:n toimintaa. Myönteisenä tuloksena päätöksenteosta saatiin se, että Suomessa on edes jotain alueellista päätösvaltaa. Kuitenkin päätöksenteko on läpinäkymätöntä ja epädemokraattista. MYR:n yhteistyö on onnistunut kokoamaan alueen keskeiset vaikuttajat ja se koetaan heidän keskuudessaan merkittäväksi foorumiksi. Yhteistyötä rasittaa eri tahojen joustamattomuus ja kilpailu. Innovatiivisuudessa MYR:n tulisi ottaa alueellisen johtajan rooli ja siten edistää teknisten innovaatioiden lisäksi sosiaalisia innovaatioita. Johtopäätöksinä saatiin MYR:n erikoinen ja epämääräinen asema aluekehittämisessä. Sen tunnettuus maakunnan asukkaille on vähäinen. Aluekehittämisessä MYR on tasapainotteleva kompromissi- ja konsensushakuinen organisaatio, jolla pitäisi olla enemmän omaa valtaa. Kaikkien valittujen näkökulmien osalta MYR:n on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja kehittämistarpeisiin.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]