Yksilön muutoskokemuksen ymmärtäminen ja sen parantaminen organisaatiomuutoksessa : Tuotantotyöntekijöiden ja esimiesten kokemuksia vastuualueiden muutoksista case-yrityksessä
Laakso, Linda (2020-05-31)
Laakso, Linda
31.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020053139885
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020053139885
Tiivistelmä
Muutos on välttämätön, mutta haastava osa tämän päivän liiketoimintaa. Vaikka muutoksen johtamisesta on kehitetty vuosien varrella runsaasti erilaisia malleja, on muutoksen tarkastelu yksilön näkökulmasta jäänyt niissä vähemmälle huomiolle. Mielenkiinto on viime vuosien aikana kuitenkin siirtynyt yhä enemmän organisaatioista yksilöihin, ja muutosten johtajat ovat tuoneet esille tarpeensa ymmärtää paremmin yksilöiden psykologisia reaktioita muutoksessa. Positiivisempi muutoskokemus luo paremmat edellytykset muutoksen onnistumiselle. Tässä pro gradu -tutkielmassa tavoitteena on tutkia yksilön muutoskokemukseen vaikuttavia tekijöitä ja löytää keinoja, joiden avulla työorganisaatio voi vaikuttaa positiivisesti yksilön muutoskokemukseen.
Yksilön muutoskokemusta lähestytään aluksi aiemman tieteellisen tutkimuksen kautta. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään selvittämään niitä yksilön sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ainutlaatuisen muutoskokemuksen muodostumiseen. Sisäisistä tekijöistä keskitytään persoonallisuuden piirteisiin, hallintakäsitykseen ja aiempien kokemusten vaikutukseen nykyhetkessä. Ulkoisista, työorganisaation kautta vaikuttavista tekijöistä tarkastellaan osallistamisen, esimiehen tuen ja viestinnän merkityksiä. Näiden lisäksi selvitetään muutosvastarinnan käsitteen avulla, miksi muutos saattaa tuntua yksilöstä uhkaavalta ja pelottavalta. Lopuksi tarkastellaan vielä lyhyesti muutosta perinteisestä johdon näkökulmasta.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan yksilöiden muutoskokemuksia haastatteluiden avulla. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena case-yrityksessä ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä vastuuhenkilöä ja kolmea päällikköä, jotka ovat olleet osana samaa organisaatiomuutosta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka päätelmät sovitettiin lopulta teoriaan. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli pureutua haastateltujen kokemuksiin ja tutkia, miltä muutos on heistä tuntunut. Lisäksi pyrittiin löytämään keinoja, joilla työorganisaatio pystyy vaikuttamaan yksilöiden muutoskokemuksiin positiivisesti.
Haastattelututkimuksen tuloksia on peilattu kirjallisuuskatsauksessa esiteltyyn tutkimustietoon ja teoriaan. Muun muassa aiempien kokemusten merkitys, hallinnan tunteen horjuminen sekä ristiriitaiset tuntemukset tulevat esille haastatteluissa. Tämän tutkielman keskeisimmiksi löydöksiksi nousevat osallistamisen, esimiehen tuen ja viestinnän merkitys yksilön muutoskokemukseen vaikuttavina tekijöinä. Näille löydöksille löytyy tukea kirjallisuuskatsauksessa esitellystä aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman lopussa case-yritykselle esitetään ratkaisuehdotukset näihin teemoihin, jotka huomioon ottamalla se pystyy onnistumaan tulevissa muutoksissa paremmin. Yhteisenä teemana ratkaisuehdotuksissa on arvostuksen tunteen lisääminen.
Yksilön muutoskokemusta lähestytään aluksi aiemman tieteellisen tutkimuksen kautta. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään selvittämään niitä yksilön sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ainutlaatuisen muutoskokemuksen muodostumiseen. Sisäisistä tekijöistä keskitytään persoonallisuuden piirteisiin, hallintakäsitykseen ja aiempien kokemusten vaikutukseen nykyhetkessä. Ulkoisista, työorganisaation kautta vaikuttavista tekijöistä tarkastellaan osallistamisen, esimiehen tuen ja viestinnän merkityksiä. Näiden lisäksi selvitetään muutosvastarinnan käsitteen avulla, miksi muutos saattaa tuntua yksilöstä uhkaavalta ja pelottavalta. Lopuksi tarkastellaan vielä lyhyesti muutosta perinteisestä johdon näkökulmasta.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan yksilöiden muutoskokemuksia haastatteluiden avulla. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena case-yrityksessä ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä vastuuhenkilöä ja kolmea päällikköä, jotka ovat olleet osana samaa organisaatiomuutosta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka päätelmät sovitettiin lopulta teoriaan. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli pureutua haastateltujen kokemuksiin ja tutkia, miltä muutos on heistä tuntunut. Lisäksi pyrittiin löytämään keinoja, joilla työorganisaatio pystyy vaikuttamaan yksilöiden muutoskokemuksiin positiivisesti.
Haastattelututkimuksen tuloksia on peilattu kirjallisuuskatsauksessa esiteltyyn tutkimustietoon ja teoriaan. Muun muassa aiempien kokemusten merkitys, hallinnan tunteen horjuminen sekä ristiriitaiset tuntemukset tulevat esille haastatteluissa. Tämän tutkielman keskeisimmiksi löydöksiksi nousevat osallistamisen, esimiehen tuen ja viestinnän merkitys yksilön muutoskokemukseen vaikuttavina tekijöinä. Näille löydöksille löytyy tukea kirjallisuuskatsauksessa esitellystä aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman lopussa case-yritykselle esitetään ratkaisuehdotukset näihin teemoihin, jotka huomioon ottamalla se pystyy onnistumaan tulevissa muutoksissa paremmin. Yhteisenä teemana ratkaisuehdotuksissa on arvostuksen tunteen lisääminen.