Kiinteistö- ja asuntokauppojen vastuiden jakautuminen

Abstract

Tiivistelmä

Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden kaupat sekoitetaan monesti toisiinsa. Kuitenkin niissä on oleellisia eroja. Yhteistä niissä kuitenkin on se, että vastuuta kertyy kaupan jokaiselle osapuolelle kaupanteon jälkeenkin. Pro gradussani tutkin ensisijaisesti asuntokauppaa (asunto-osakkeiden) sekä kiinteistökaupan osalta enimmäkseen talojen vastuun jakautumista. Ostajan tiedonottovelvollisuuden vuoksi hänen on oltava huolellinen tutustuessaan hankkimaansa asuntoon. Hän ei voi yleensä purkaa kauppaa ilman vakavia seuraamuksia. Asuntokaupoissa luotetaan liikaa myyjän korvausvastuuseen. Kyseessä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että myyjä on vastuussa. Asuntokauppalain mukaan ensimmäinen myyjä voi joutua asunnon virheen vuoksi vastuuseen paitsi omalle sopimuskumppanilleen (asuntonsa ostajalle) myös asunnon myöhemmälle omistajalle. Vaikka myyjä on pääasiassa vastuussaan tarjoamastaan kohteesta, kiinteistönvälittäjällä saattaa olla enemmän erityistietoa käytössään ja näin ollen hänen vastuuta pidetään suurempana. Kiinteistönvälittäjän tulee noudattaa tarkasti selonotto- ja tiedonantovelvoitteitaan. Yhä useammin löydetään rakennusvirheitä tai puutteita. Välillä kuitenkaan urakoitsijaa ei saada vastuuseen, jos rakennusvirhettä ei havaita heti tai urakoitsija on selvitystilassa tai konkurssissa. Laajemmin kiinteistö- ja asuntokaupoissa, varsinkin omakotitalon kaupoissa, käytetään kuntotarkastajaa.. Tarkastaja vastaa vain suorituksessaan olevasta virheestä, eikä kiinteistössä esiintyvästä virheestä. Hänen korvattavakseen tulevat vain syy-yhteydessä omaan suoritukseen luettavat virheet. Asiasanat: asuntokauppa, asuntokauppalaki, kiinteistökauppa, kosteus- ja homeongelmat, maakaari, tiedonanto- ja selonottovelvollisuus

Abstract

Real estate and housing stock trades are confused together. What is common, however, is that responsibilities accrue to each party to the trade for a long time. In this master paper, I primarily study the division of responsibilities between detached houses in terms of housing sales and real estate sales. Due to the buyer's obligation to provide information, buyer must be careful when inspecting the apartment he/she has purchased. Buyer cannot usually dismantle a trade without severe penalties. In general, home sales rely too much on the seller's liability. However, it is not self-evident that the seller is liable. According to the housing sales act, the first seller may be liable not only to his/her own contractual partner (his own buyer) but also to the subsequent owner of the apartment due to a defect in the apartment. Although the seller is primarily responsible for what he offers, the real estate agent may have more specific information and therefore his responsibility is considered to be greater. The real estate agent must strictly comply with its reporting and disclosure obligations. Increasingly, construction defects are found. Sometimes, however, the contractor will not be held liable if a construction defect is not detected immediately or the contractor is in liquidation or bankruptcy. More broadly, a condition inspector is used in real estate and housing transactions, especially in family homes. The inspector is only liable for an error in his performance, not for an error in the property. Only errors that can be read in the context of one's own performance will be compensated for. Keywords: housing trade, housing trade law, moisture-/ mold problems, real estate trade, reporting responsibility, the arc law