ARVON YHTEISLUONTI- JA YHTEISTUHONTAKÄYTÄNTEET SISÄISESSÄ ORGANISAATIOVIESTINNÄSSÄ

Abstract

Viestinnän alalla arvon yhteisluonti on yhä enemmän käsitelty aihe, josta ei vielä löydy kovinkaan paljon aiempaa kirjallisuutta. Nopea teknologian kehitys ja sen myötä kasvanut digitalisaatio on mahdollistanut tehokkaan ja helpon tavan arvon yhteisluomisen toteutumiseen organisaatioiden sisällä. Organisaatioon kuuluvien jäsenten ei välttämättä tarvitse olla enää fyysisesti samassa paikassa, ja silti arvon yhteisluominen voi olla tehokasta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia arvon yhteisluonti ja - yhteistuhontakäytänteitä sisäisessä organisaatioviestinnässä. Tutkimuksessa tarkastellaan ja etsitään tilanteita, joissa arvonluontia ja sen tuhoutumista tapahtuu, sekä käytänteitä jotka ovat mahdollistaneet arvon syntymisen tai sen tuhoutumisen. Arvon yhteisluontikäytänteiden taustalla ovat usein niin viestin vastaanottajan kuin sen lähettäjänkin oma osaaminen ja motivaatio. Viestin vastaanottaja pyrkii omien käytänteiden avulla saamaan maksimaalisen hyödyn tilanteesta samaan aikaan kun viestin tuottaja pyrkii omien käytänteiden avulla tukemaan viestin vastaanottajan arvonluontiprosessia. Positiivista arvoa ei voida saavuttaa, jos jommankumman osapuolen panostus puuttuu arvon yhteisluontikäytänteiden suorittamisessa.

Tutkimuksen toteuttamiseksi on tehty kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee sisäistä organisaatioviestintää, arvon syntymistä, arvon yhteisluomista ja sen tuhoutumista sekä arvon yhteisluontikäytänteitä. Tutkimus on tehty laadullisen, eli kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Tapaustutkimuksen empiirinen osio on toteutettu puolistrukturoidun teemahaastattelututkimuksen keinoin.

Tutkimuksen tuloksissa havaitaan, että tärkeänä arvon yhteisluonnin tekijänä koettiin yksilöiden avoimuus sekä organisaation toimien läpinäkyvyys, avoin innovatiivisuus, ja se että annetaan ymmärtää, että yksilön panostuksella ja mielipiteellä on lopputuloksen kannalta merkitystä. Arvon yhteistuhoamisen huomattaviksi yksittäisiksi tekijöiksi havaittiin yksilöiden jääräpäisyys, muutoksenvastaisuus sekä vahvat ennakkoluulot. Ehdottoman tärkeäksi palvelun, eli tässä tutkimuksessa sisäisen viestin, tuottajan arvon yhteisluontikäytänteeksi havaittiin työntekijöiden osallistaminen yhteiseen tekemiseen, sekä tämän kautta syntyvä tunne, että on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan. Suureksi arvon yhteistuhontakäytänteeksi puolestaan koettiin niin sanottu näennäinen osallistaminen, jossa pyydetään työntekijöiden panosta, mutta ei kuitenkaan oteta hänen näkökulmiaan lopullisessa päätöksessä huomioon. Näennäisen osallistamisen käytänne johtaa loppupeleissä siihen, että seuraavassa vastaavanlaisessa tapauksessa ei olla enää halukkaita osallistumaan arvonluontiprosessiin mukaan.