Markkinatehokkuus jalkapallovedonlyöntimarkkinoilla : tarkastelussa eurooppalaisen huippujalkapallon vedonlyöntimarkkinat vuosina 2015-2018
Humalamäki, Henry (2020-05-11)
Humalamäki, Henry
11.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127219
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127219
Tiivistelmä
Vedonlyöntimarkkinat tarjoavat erinomaisen maaperän markkinatehokkuuden tarkastelemiselle, sillä toisin kuin osakkeilla, vedonlyöntikohteilla on tietty päättymishetki, jolloin niiden arvosta voidaan olla varmoja ja kaikki mahdolliset lopputulokset sekä niitä vastaavat tuotot ovat tiedossa jo etukäteen.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee jalkapallovedonlyöntimarkkinoiden heikot ehdot täyttävää tehokkuutta sekä 1X2- että vähälle akateemiselle huomiolle jääneillä yli/alle 2.5 maalia -markkinoilla. Tutkielman aineisto koostuu 10292:ta eurooppalaisissa huippujalkapallosarjoissa vuosina 2015-2018 pelatusta ottelusta. Markkinoiden tilastollista tehokkuutta tutkitaan testaamalla, vastaako kertoimien implikoima subjektiivinen todennäköisyys toteutuneisiin ottelutuloksiin perustuvaa objektiivista todennäköisyyttä. Taloudellinen näkökulma puolestaan tarkastelee voitollisten vedonlyönti-strategioiden olemassaoloa tasapanostusta käytettäessä.
Khiin neliö -testin avulla suoritetut tehokkuuden testit osoittavat selkeän suosikki-altavastaaja-harhan olemassaolon molemmilla markkinoilla, ja harha on niin voimakas, että sen avulla on mahdollista saavuttaa myös ylituottoja. Kaikkein matalakertoimisimpien tasapelien pelaamisen puolestaan havaitaan johtavan jopa merkittäviin ylituottoihin.
Kokonaisuudessaan vedonlyöntimarkkinoilla havaitaan sekä tilastollista että taloudellista heikot ehdot täyttävää tehottomuutta pääsääntöisesti kerroinkirjon ääripäissä. Kerroinliikkeiden tarkastelu puolestaan osoittaa, että vedonvälittäjät eivät aktiivisesti reagoi vedonlyöjien pelikäyttäytymiseen, mutta vaikuttavat hinnoittelevan suosikki-altavastaaja-harhan kertoimiin jo valmiiksi. Tutkielma esittää, ettei jo 1940-luvulla ensimmäisen kerran havaitun harhan pysyvyys johdu panosrajoituksista, vaan siitä, että vedonlyöjien pelivalintoihin vaikuttavat myös useat ei-taloudelliset seikat sekä käyttäytymisvinoumat.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee jalkapallovedonlyöntimarkkinoiden heikot ehdot täyttävää tehokkuutta sekä 1X2- että vähälle akateemiselle huomiolle jääneillä yli/alle 2.5 maalia -markkinoilla. Tutkielman aineisto koostuu 10292:ta eurooppalaisissa huippujalkapallosarjoissa vuosina 2015-2018 pelatusta ottelusta. Markkinoiden tilastollista tehokkuutta tutkitaan testaamalla, vastaako kertoimien implikoima subjektiivinen todennäköisyys toteutuneisiin ottelutuloksiin perustuvaa objektiivista todennäköisyyttä. Taloudellinen näkökulma puolestaan tarkastelee voitollisten vedonlyönti-strategioiden olemassaoloa tasapanostusta käytettäessä.
Khiin neliö -testin avulla suoritetut tehokkuuden testit osoittavat selkeän suosikki-altavastaaja-harhan olemassaolon molemmilla markkinoilla, ja harha on niin voimakas, että sen avulla on mahdollista saavuttaa myös ylituottoja. Kaikkein matalakertoimisimpien tasapelien pelaamisen puolestaan havaitaan johtavan jopa merkittäviin ylituottoihin.
Kokonaisuudessaan vedonlyöntimarkkinoilla havaitaan sekä tilastollista että taloudellista heikot ehdot täyttävää tehottomuutta pääsääntöisesti kerroinkirjon ääripäissä. Kerroinliikkeiden tarkastelu puolestaan osoittaa, että vedonvälittäjät eivät aktiivisesti reagoi vedonlyöjien pelikäyttäytymiseen, mutta vaikuttavat hinnoittelevan suosikki-altavastaaja-harhan kertoimiin jo valmiiksi. Tutkielma esittää, ettei jo 1940-luvulla ensimmäisen kerran havaitun harhan pysyvyys johdu panosrajoituksista, vaan siitä, että vedonlyöjien pelivalintoihin vaikuttavat myös useat ei-taloudelliset seikat sekä käyttäytymisvinoumat.