Kielletyn kilpailevan toiminnan luonteen arviointi : Työsuhteessa solmittavan kilpailukieltosopimuksen näkökulma
Romppanen, Anni-Leena (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538992
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538992
Tiivistelmä
Lähtökohtaisesti kaikki kilpailua rajoittavat sopimukset ovat kiellettyjä. Työsopimuslain 3:5:ssä säädetty kilpailukieltosopimus on kuitenkin lailla säädetty poikkeus, jolla tiettyjen edellytysten täyttyessä voidaan työntekijän kilpaileva toiminta kieltää työsuhteen päättymi-sen jälkeen. Kilpailevaa toimintaa ei ole lainsäädännössä määritelty yksiselitteisesti. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen toiminta voidaan katsoa kielle-tyksi kilpailevaksi toiminnaksi, joka rikkoo työsuhteessa solmitun kilpailukieltosopimuksen. Tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä on lainopillinen, sillä tutkimusongelmaa tarkastel-laan voimassa olevan oikeuden sisältöä tutkimalla. Vastausta tutkimusongelmaan etsitään pääasiassa lainsäädännöstä, lain valmisteluasiakirjoista ja tuomioistuinten ratkaisukäytän-nöstä.
Kilpailukieltosopimus voidaan solmia pätevästi vain työnantajan toimintaan tai työsuhtee-seen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja liikesalaisuuksien säilyttämisestä johtuva suojan tarve, työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät työnantajan palveluksessa. Arvioinnissa on aina otettava huomioon myös se, että kilpailevan toiminnan kieltäminen rajoittaa työntekijän perustuslain 18 §:ssä turvattua perusoikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Kielletyn kilpailevan toiminnan tulee olla luonteeltaan sellaista, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Vain tällöin voidaan katsoa työnantajalla olevan erityisen painava syy toiminnan kieltämiseksi.
Kielletyn kilpailevan toiminnan luonnetta tulee arvioida samoin perustein sekä työsuhteen aikana että työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen aikana sallittua toimintaa ei voida kieltää enää työsuhteen päättymisen jälkeen. Toimintaa, johon työnantaja on antanut luvan, ei voida katsoa hyvän tavan vastaiseksi. Kilpailevan toiminnan luonteen arvioinnissa on huomioitava työntekijän asema ja tehtävät: mitä korkeammassa asemassa työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa, sitä korkeampaa lojaliteettivelvollisuutta häneltä voidaan odot-taa.
Lähtökohtaisesti työntekijällä on perustuslain 18 §:n elinkeinovapauden nojalla oltava mah-dollisuus suunnitella työpaikan vaihtamista tai oman elinkeinotoiminnan aloittamista. Tut-kielmassa onkin tarkasteltu myös sitä, milloin kilpailevan toiminnan valmistelun katsotaan muuttuvan kielletyksi kilpailuteoksi. Valmistelevat toimet muuttuvat kielletyiksi viimeistään silloin, kun työntekijä käyttää hyväkseen työnantajan liikesalaisuuksia tai houkuttelee tämän työntekijöitä oman yrityksensä palvelukseen.
Kilpailukieltosopimus voidaan solmia pätevästi vain työnantajan toimintaan tai työsuhtee-seen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja liikesalaisuuksien säilyttämisestä johtuva suojan tarve, työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät työnantajan palveluksessa. Arvioinnissa on aina otettava huomioon myös se, että kilpailevan toiminnan kieltäminen rajoittaa työntekijän perustuslain 18 §:ssä turvattua perusoikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Kielletyn kilpailevan toiminnan tulee olla luonteeltaan sellaista, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Vain tällöin voidaan katsoa työnantajalla olevan erityisen painava syy toiminnan kieltämiseksi.
Kielletyn kilpailevan toiminnan luonnetta tulee arvioida samoin perustein sekä työsuhteen aikana että työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen aikana sallittua toimintaa ei voida kieltää enää työsuhteen päättymisen jälkeen. Toimintaa, johon työnantaja on antanut luvan, ei voida katsoa hyvän tavan vastaiseksi. Kilpailevan toiminnan luonteen arvioinnissa on huomioitava työntekijän asema ja tehtävät: mitä korkeammassa asemassa työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa, sitä korkeampaa lojaliteettivelvollisuutta häneltä voidaan odot-taa.
Lähtökohtaisesti työntekijällä on perustuslain 18 §:n elinkeinovapauden nojalla oltava mah-dollisuus suunnitella työpaikan vaihtamista tai oman elinkeinotoiminnan aloittamista. Tut-kielmassa onkin tarkasteltu myös sitä, milloin kilpailevan toiminnan valmistelun katsotaan muuttuvan kielletyksi kilpailuteoksi. Valmistelevat toimet muuttuvat kielletyiksi viimeistään silloin, kun työntekijä käyttää hyväkseen työnantajan liikesalaisuuksia tai houkuttelee tämän työntekijöitä oman yrityksensä palvelukseen.