SIIRTOHINNAN MÄÄRITTÄMINEN SISÄISEN LASKENTATOIMEN MENETELMIN
Toivonen, Jarkko (2020-05)
Toivonen, Jarkko
05 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435620
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435620
Tiivistelmä
Konsernirakenteella ja – strategialla ja sopimuspolitiikan puitteissa noudatettavilla sisäisillä veloituksilla, ja sillä, minkä tuotantotyypin, roolin ja aseman konserni arvoketjussa yrityksilleen on antanut, on verotuksessa suuri merkitys ja vaikutus, sillä ne käytännössä määrittävät kustannus – ja veropohjan ja verotusvaltion. Konsernin sisäisillä veloituskäytännöillä, verotuksen termein siirtohinnoilla, on pystytty ohjaamaan rajat ylittävien liiketoimien verotettavaa tuloa alemman verotuksen maihin ja vähentämään verorasitusta.
Konsernien noudattamien etuyhteysliiketoimien sisäisten veloitusten verotuksessa hyväksyttävän tason määrittämiseen ja kohdistamiseen eri valtioihin on olemassa mittava määrä kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä, ohjeistusta ja sopimuksia. Tätä aihetta käsittelen tutkimuksen alkuosassa. Tutkimuksen jälkimmäinen osa käsittelee sisäistä laskentatoimea, sen suhdetta verotukseen ja kansallisiin säädöksiin, konsernirakennetta, tuotannon ja hankintatoimen roolia ja asemaa konsernissa sekä sisäiseen laskentatoimeen perustuvan siirtohinnoittelumenetelmän erityispiirteitä ja mahdollisuuksia kustannuspohjan määrittämisessä ja soveltamisen vaikutuksia verotuksessa. Sisäisen laskentatoimen tuottaman tiedon hyödyntämistä sisäisten veloitusten määrittämisessä on havainnollistettu käyttäen esimerkkinä konsernin vähäriskistä tai asteittain enemmän riskiä kantavaa tuotantoa.
Esitin tutkimuskysymyksinäni a) voidaanko sisäisen laskentatoimen avulla määritettyä sisäistä veloitusta käyttää verotuksessa hyväksyttynä siirtohintana, ja siten konsernin valitseman siirtohinnoittelumenetelmän soveltaminen? ja b) mitkä ovat ne edut, jotka sisäiseen laskentatoimeen perustuvalla siirtohinnoittelumenetelmällä saavutetaan?
Sisäiseen laskentatoimeen perustuvalle etuyhteysliiketoimien hinnoittelulle ei ole estettä, ja konserni voi, konsernistrategiansa ja sopimuspolitiikkansa mukaisesti, määrittää tuotannolle kohdistettavan kustannuspohjan. Konsernin vakinaisiin toimintoihin lukeutuva sisäinen laskentatoimi, ja sen avulla määritetty sisäinen veloitus, on konsernissa yleisesti tiedostettu ja hyväksytty ja huomioi konsernin liiketoimien erityispiirteet eikä aiheuta siirtohinnoittelussakin hyödynnettynä tavanomaisuudesta poikkeavia toimenpiteitä.
AVAINSANAT: Siirtohinta, sisäinen veloitus, sisäinen laskentatoimi, etuyhteysliiketoimen hinnoittelu
Konsernien noudattamien etuyhteysliiketoimien sisäisten veloitusten verotuksessa hyväksyttävän tason määrittämiseen ja kohdistamiseen eri valtioihin on olemassa mittava määrä kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä, ohjeistusta ja sopimuksia. Tätä aihetta käsittelen tutkimuksen alkuosassa. Tutkimuksen jälkimmäinen osa käsittelee sisäistä laskentatoimea, sen suhdetta verotukseen ja kansallisiin säädöksiin, konsernirakennetta, tuotannon ja hankintatoimen roolia ja asemaa konsernissa sekä sisäiseen laskentatoimeen perustuvan siirtohinnoittelumenetelmän erityispiirteitä ja mahdollisuuksia kustannuspohjan määrittämisessä ja soveltamisen vaikutuksia verotuksessa. Sisäisen laskentatoimen tuottaman tiedon hyödyntämistä sisäisten veloitusten määrittämisessä on havainnollistettu käyttäen esimerkkinä konsernin vähäriskistä tai asteittain enemmän riskiä kantavaa tuotantoa.
Esitin tutkimuskysymyksinäni a) voidaanko sisäisen laskentatoimen avulla määritettyä sisäistä veloitusta käyttää verotuksessa hyväksyttynä siirtohintana, ja siten konsernin valitseman siirtohinnoittelumenetelmän soveltaminen? ja b) mitkä ovat ne edut, jotka sisäiseen laskentatoimeen perustuvalla siirtohinnoittelumenetelmällä saavutetaan?
Sisäiseen laskentatoimeen perustuvalle etuyhteysliiketoimien hinnoittelulle ei ole estettä, ja konserni voi, konsernistrategiansa ja sopimuspolitiikkansa mukaisesti, määrittää tuotannolle kohdistettavan kustannuspohjan. Konsernin vakinaisiin toimintoihin lukeutuva sisäinen laskentatoimi, ja sen avulla määritetty sisäinen veloitus, on konsernissa yleisesti tiedostettu ja hyväksytty ja huomioi konsernin liiketoimien erityispiirteet eikä aiheuta siirtohinnoittelussakin hyödynnettynä tavanomaisuudesta poikkeavia toimenpiteitä.
AVAINSANAT: Siirtohinta, sisäinen veloitus, sisäinen laskentatoimi, etuyhteysliiketoimen hinnoittelu