Tilinpäätöserien äärimmäisten muutosten vaikutus tilintarkastuspalkkioon
Saari, Edvart Veikko Viktor (2020-05-12)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051229449
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051229449
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko tilinpäätöserien lyhyen aikavälin äärimmäisillä muutoksilla suurempi vaikutus tilintarkastuspalkkioon, kuin vastaavien tilinpäätöserien lyhyen aikavälin muutoksilla ylipäätään. Tutkielman lähtökohtana on, että tilintar-kastaja määrittelee palkkionsa tarkastettavan yhtiön ominaisuuksien pohjalta. Mikäli tarkastettavan yhtiön tilinpäätöserissä havaitaan äärimmäisiä muutoksia, oletuksena on, että muutosten ollessa äärimmäisiä, on niillä enemmän vaikutusta, kuin muutoksilla normaalisti.
Äärimmäistä muutosta mittasivat Bryan ja Mason (2016) tutkimuksessaan, jossa he tutkivat toimitusjohtajan palkkion äärimmäisen muutoksen (pudotuksen) vaikutusta tilintarkastuspalkkioon. Heidän tutkimuksessaan äärimmäinen muutos liittyi tarkastettavan yhtiön riskisyyden muutokseen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko tilinpäätöserien äärimmäiset muutokset enemmän, kuin vastaavien tilinpäätöserien muutokset ylipäätään.
Tutkimuksen aineisto koostui 545 yritysvuosi -datasta, joka muodostettiin 109 julkisen osakeyhtiön (Oyj) tilinpäätöksistä vuosilta 2013 ja 2018. Aineisto kerättiin Voitto+, Orbis, Datastream/Thomson Reuters sekä AuditAnalytics Europe -tietokannoista sekä yhtiöiden omista tilinpäätöksistä ja vuosikertomuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Muutosten vaikutuksia tarkasteltiin regressiokertoimien itseisarvoilla. Suuremman itseisarvon saavalla muuttujalla on suurempi vaikutus tilintarkastuspalkkioon.
Äärimmäisyys määriteltiin eräkohtaisesti. Tarkasteltavat tilinpäätöserät olivat liikevaihto, taseen loppusumma, sekä vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten yhteissumma. Näiden erien kohdalla äärimmäisellä muutoksella oli suurempi vaikutus vain taseen loppusumman osalta. Kuitenkaan minkään tarkasteltavan tilinpäätöserän äärimmäinen muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä selittäjä tilintarkastuspalkkion vaihtelulle.
Äärimmäistä muutosta mittasivat Bryan ja Mason (2016) tutkimuksessaan, jossa he tutkivat toimitusjohtajan palkkion äärimmäisen muutoksen (pudotuksen) vaikutusta tilintarkastuspalkkioon. Heidän tutkimuksessaan äärimmäinen muutos liittyi tarkastettavan yhtiön riskisyyden muutokseen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko tilinpäätöserien äärimmäiset muutokset enemmän, kuin vastaavien tilinpäätöserien muutokset ylipäätään.
Tutkimuksen aineisto koostui 545 yritysvuosi -datasta, joka muodostettiin 109 julkisen osakeyhtiön (Oyj) tilinpäätöksistä vuosilta 2013 ja 2018. Aineisto kerättiin Voitto+, Orbis, Datastream/Thomson Reuters sekä AuditAnalytics Europe -tietokannoista sekä yhtiöiden omista tilinpäätöksistä ja vuosikertomuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Muutosten vaikutuksia tarkasteltiin regressiokertoimien itseisarvoilla. Suuremman itseisarvon saavalla muuttujalla on suurempi vaikutus tilintarkastuspalkkioon.
Äärimmäisyys määriteltiin eräkohtaisesti. Tarkasteltavat tilinpäätöserät olivat liikevaihto, taseen loppusumma, sekä vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten yhteissumma. Näiden erien kohdalla äärimmäisellä muutoksella oli suurempi vaikutus vain taseen loppusumman osalta. Kuitenkaan minkään tarkasteltavan tilinpäätöserän äärimmäinen muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä selittäjä tilintarkastuspalkkion vaihtelulle.