Vuokrasopimukset IFRS-tilinpäätöksissä: IFRS 16 -standardin vaikutus Pohjoismaissa

Abstract

Uusi kansainvälinen vuokrasopimuksia koskeva tilinpäätösstandardi julkaistiin vuonna 2016, ja sen käyttöönotto oli aloitettava viimeistään 1.1.2019. Standardin muutoksen taustalla olivat edellisessä vuokrasopimusstandardissa ilmenneet heikkoudet. Suurimmaksi heikkoudeksi todettiin standardiin sisältynyt luokitteluperuste, jonka mukaan pitkäaikaiset vuokrasopimukset luokiteltiin joko taseessa tai taseen ulkopuolella raportoitaviin eriin. Useat tutkijat havaitsivat, että yhtiöiden keskuudessa levisi tapa solmia pitkäaikaiset vuokrasopimukset siten, että ne oli mahdollista kirjata taseen ulkopuolelle. Tämän myötä yhtiöt esittivät tilinpäätöksissään todellista pienempiä velka- ja varallisuuseriä sekä vastaavasti todellista suurempia tilikausien voittoja. Standardin säätäjän mukaan vuokrasopimusstandardi ei täyttänyt yhtiöiden taloudellisen aseman läpinäkyvyyden kriteeriä ja oli epäluotettava.

Tässä tutkielmassa tutkittiin, millaisia vaikutuksia uudella vuokrasopimusstandardilla oli pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin. Tutkielman teoriaosassa pohdittiin ensin vuokrasopimusten liiketoiminnallista merkitystä, jonka jälkeen siirryttiin tutkimaan vuokrasopimusten esittämistä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja soveltavien yhtiöiden tilinpäätöksissä. Tutkielman tutkimusosassa selvitettiin, miten velkaantuneisuutta ja kannattavuutta mittaavat tunnusluvut muuttuivat pohjoismaisissa yhtiöissä uuden vuokrasopimusstandardin myötä, ja oliko yhtiön toimialalla merkitystä muutosten suuruuteen. Aineistona käytettiin Helsingin, Tukholman ja Oslon pörssiin listattujen yhtiöiden tilinpäätöksiä vuodelta 2018. Tunnuslukujen muutoksia tutkittiin Wilcoxonin erotusten rankitestillä ja toimialojen välisiä eroja Kruskal-Wallisin H-testillä.

Tutkimustulosten mukaan tunnusluvut muuttuivat tilastollisesti merkitsevästi uuden vuokrasopimusstandardin käyttöönoton myötä. Velkaantuneisuus kasvoi Pohjoismaissa tutkimuksen mukaan keskimäärin 51 prosenttia ja kannattavuus heikkeni keskimäärin 11 prosenttia. Tunnusluvuissa tapahtuneet muutokset olivat Pohjoismaissa keskimäärin suurempia kuin koko Euroopassa keskimäärin, mutta erojen oletettiin johtuvan tutkimuksen pienestä aineistosta ja erojen maiden välillä olevan tosiasiallisesti pienempiä, erityisesti velkaantuneisuutta kuvaavassa tunnusluvussa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erot toimialojen välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Eniten standardimuutos vaikutti Pohjoismaissa kulutustavaroiden ja -palveluiden toimialalla, vähiten puolestaan yleishyödyllisten palveluiden toimialalla. Toimialojen eroissa havaittiin samansuuntaisuus aiempien tutkimustulosten kanssa.

Tämän tutkielman ja aikaisempien tutkimusten tuloksista voidaan todeta uuden vuokrasopimusstandardin vaikuttavan vuokralle ottaja yhtiön taloudellisiin tunnuslukuihin merkittävästi, mutta erojen toimialojen välillä vaihtelevan olennaisesti.