Ekologisk syn på andraspråksinlärning och språklig identitet hos finskspråkiga språkbadslärarstuderande
Blom, Topias (2020-05-13)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051335433
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051335433
Tiivistelmä
Kielikylvyllä tarkoitetaan opetusmenetelmää, jossa toinen kotimaisista kielistä opitaan autenttisissa oppimistilanteissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen yhteys ja vaikutus kielellisellä identiteetillä on tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden toimijuuteen sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä ympäristössä mahdollisesti havaittaviin kielellisiin tarjoumiin. Tutkimuksen mielenkiintoa lisää siihen osallistuneiden opiskelijoiden kielellinen tausta – jokainen tutkimukseen osallistunut on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta suorittaa yliopistotutkintonsa ruotsin kielellä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 21 kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan osallistuvaa opiskelijaa sekä Vaasan yliopistosta että Åbo Akademin Vaasan yksiköstä. Opiskelijoiden vastauksista etsittiin viitteitä kielenoppijaidentiteetin, tarjoumien ja toimijuuden välisestä suhteesta ja eri oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden vastauksia vertailtiin. Tulosten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin apuna toimi tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka koostuu kielellisen identiteetin muodostumisesta, ekologisen kielenoppimiskäsityksen ja sosiokulttuurisen teorian pääpiirteistä sekä niihin liittyvistä tärkeistä käsitteistä, tarjoumista ja toimijuudesta.
Tutkimus osoittaa, että ne opiskelijat, jotka ovat opiskelleet useamman vuoden ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa, kokevat ruotsin kielellä kommunikoinnin helpompana kuin ne opiskelijat, jotka opiskelevat ensimmäistä tai toista vuotta. Kielenoppijaidentiteeteillä ei ollut huomattavaa vaikutusta ympäristössä havaittuihin tarjoumiin, vaan suurin vaikutus kielellisillä identiteeteillä oli havaittavissa opiskelijoiden toimijuuteen. Tutkimuksen mukaan kielenoppijaidentiteeteillä oli usein negatiivinen vaikutus toimijuuteen. Passiivinen toimijuus yhteisössä oli useamman vuoden opiskelleiden keskuudessa useimmin motivaatiotekijöistä johtuvaa. Sosiaalinen kanssakäyminen koettiin tutkimukseen osallistuneiden osalta tärkeimpänä osana kielenoppimista.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 21 kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan osallistuvaa opiskelijaa sekä Vaasan yliopistosta että Åbo Akademin Vaasan yksiköstä. Opiskelijoiden vastauksista etsittiin viitteitä kielenoppijaidentiteetin, tarjoumien ja toimijuuden välisestä suhteesta ja eri oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden vastauksia vertailtiin. Tulosten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin apuna toimi tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka koostuu kielellisen identiteetin muodostumisesta, ekologisen kielenoppimiskäsityksen ja sosiokulttuurisen teorian pääpiirteistä sekä niihin liittyvistä tärkeistä käsitteistä, tarjoumista ja toimijuudesta.
Tutkimus osoittaa, että ne opiskelijat, jotka ovat opiskelleet useamman vuoden ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa, kokevat ruotsin kielellä kommunikoinnin helpompana kuin ne opiskelijat, jotka opiskelevat ensimmäistä tai toista vuotta. Kielenoppijaidentiteeteillä ei ollut huomattavaa vaikutusta ympäristössä havaittuihin tarjoumiin, vaan suurin vaikutus kielellisillä identiteeteillä oli havaittavissa opiskelijoiden toimijuuteen. Tutkimuksen mukaan kielenoppijaidentiteeteillä oli usein negatiivinen vaikutus toimijuuteen. Passiivinen toimijuus yhteisössä oli useamman vuoden opiskelleiden keskuudessa useimmin motivaatiotekijöistä johtuvaa. Sosiaalinen kanssakäyminen koettiin tutkimukseen osallistuneiden osalta tärkeimpänä osana kielenoppimista.