Livet är fucked up, so what. Big news. Crocodile tears : Språkväxling i Martin Jerns roman Svensk synd
Lehmann, Minttu (2020-05-12)
12.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051233125
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051233125
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kielenvaihtoa ruotsinkielisessä kaunokirjallisessa teoksessa keskittyen pääasiassa tunnepitoisiin ilmauksiin. Valitsemani kirja on Martin Jernin vuonna 2014 julkaistu ruotsinkielinen kirja, Svensk synd. Valitsin kirjan sen perusteella, että alkuperäisteos on ruotsinkielinen, ja teos sisältää runsaasti kielenvaihtoa. Tutkimuksessani hyödynsin pääasiassa kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä kuvaillessani erilaisia kielenvaihtotapauksia. Kielenvaihdon analysoinnissa hyödynsin Erikssonin ja Haapamäen (2011) kirjallisen monikielisyyden analyysimallia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia muotoja kielenvaihtelu voi saada kaunokirjallisessa teoksessa ja millaisia tehtäviä kielenvaihtelulla on valitsemassani teoksessa. Lisäksi halusin tarkastella millaiset tunnepitoiset ilmaukset ovat yleisimpiä kielenvaihdon kohteita.
Tutkimuksessani selvisi, että kirjassa suurin osa kielenvaihdosta tapahtuu englannin kieleen. Suurinta osaa kielenvaihdosta ei ollut merkitty esimerkiksi typografisilla merkeillä tai kääntämällä kielenvaihtoa ruotsin kielelle, eikä kielenvaihtoa ollut useinkaan mukautettu ruotsin kieleen. Kielenvaihdon tehtäviksi nousi mm. kirjan hahmojen erottelu, autenttisen nuorisokielen kuvaaminen ja tyylillisinä ilmaisuina toimiminen.
Tunnepitoisten kielenvaihtotapausten tarkastelussa selvisi, että kielenvaihtoa käytetään kirjassa eniten ilmaisemaan negatiivisia tuntemuksia, kuten vihaa ja ärsytystä. Suurin osa tunnepitoisista ilmauksista oli negatiivisia huudahduksia, joihin kuuluivat erilaiset kirosanat.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia muotoja kielenvaihtelu voi saada kaunokirjallisessa teoksessa ja millaisia tehtäviä kielenvaihtelulla on valitsemassani teoksessa. Lisäksi halusin tarkastella millaiset tunnepitoiset ilmaukset ovat yleisimpiä kielenvaihdon kohteita.
Tutkimuksessani selvisi, että kirjassa suurin osa kielenvaihdosta tapahtuu englannin kieleen. Suurinta osaa kielenvaihdosta ei ollut merkitty esimerkiksi typografisilla merkeillä tai kääntämällä kielenvaihtoa ruotsin kielelle, eikä kielenvaihtoa ollut useinkaan mukautettu ruotsin kieleen. Kielenvaihdon tehtäviksi nousi mm. kirjan hahmojen erottelu, autenttisen nuorisokielen kuvaaminen ja tyylillisinä ilmaisuina toimiminen.
Tunnepitoisten kielenvaihtotapausten tarkastelussa selvisi, että kielenvaihtoa käytetään kirjassa eniten ilmaisemaan negatiivisia tuntemuksia, kuten vihaa ja ärsytystä. Suurin osa tunnepitoisista ilmauksista oli negatiivisia huudahduksia, joihin kuuluivat erilaiset kirosanat.