Monikanavainen terveysviestintä : Tarkastelussa Suomen Diabetesliitto ry:n verkkoviestintä
Kemppainen, Emilia (2020-04-23)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042322303
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042322303
Tiivistelmä
Järjestöjen viestintä on kokenut muutoksen digitaalisempaan suuntaan muiden organisaatioiden, yritysten ja koko yhteiskunnan mukana. Verkossa viestitään yhä laajemmin ja monikanavaisemmin, mikä on vaikuttanut järjestöjen rooliin tiedon tuottajina, vertaistuen tarjoajina ja osallistujana yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka vapaaehtoisuus kasvaa monissa järjestöissä, on uusia, etenkin nuoria, toimijoita vaikea saada mukaan järjestöihin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista on potilasjärjestön monikanavainen verkkoviestintä. Tutkimuksen kohteena on Suomen Diabetesliitto ry, joka on kolmannen sektorin järjestötoimija ja edustaa merkittävää kansansairautta. Järjestöjen lisätessä palveluita verkkoon, on myös heidän viestintäänsä hyvä tarkastella. Diabetesliiton verkkosivuja tarkasteltiin loppuvuodesta 2019 ja tutkimuksen aineisto kerättiin sen lisäksi Diabetesliiton tileiltä Facebookista, Instagramista sekä Twitteristä samalta vuodelta. Tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua, mikä mahdollisti aineiston keräämisen eri kanavista ja niiden välisen vertailun.
Teemat muodostettiin Diabetesliiton verkkosivuja analysoimalla. Teemoiksi nousivat tieto, asiantuntijuus, toiminta, vertaistuki ja ajankohtaisuus. Tämän jälkeen teemojen esiintyvyyttä tarkasteltiin Diabetesliiton käyttämissä sosiaalisen median kanavissa. Aineiston eri osissa oli teemojen suhteen vaihtelua. Esiintyvyys poikkesi erityisesti nuorille suunnattujen tilien julkaisuissa sekä Twitterissä, jossa viestinnässä painottui ammattilaisille suunnattu sisältö.
Aineistossa noudatettiin terveysviestinnällisiä lähtökohtia, kuten selkeää tyyliä, ymmärrettävyyttä ja positiivisuutta. Diabetesliiton verkkoviestinnässä painotettiin potilasjärjestölle ominaisesti vertaistukea ja toimintaa. Myös ajankohtaisuutta esiintyi useimmissa kanavissa, mikä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan järjestöt ovat oman alansa edelläkävijöitä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, ja sitä kautta jäsenten etujen edistäminen, ei ollut aineistossa yhtä vahvaa. Viestintä keskitettiin useimmissa kanavissa jäsenistölle.
Kokonaisuutena kaikkien kanavien sisältö vastasi suhteellisen hyvin järjestöille asetettuihin tavoitteisiin ja rooleihin, kuten tiedon tuottamiseen ja etujen tarjoamiseen jäsenilleen. Parannettavaa oli kuitenkin monikanavaisuuden osalta. Osa tarkastelluista tileistä julkaisi samankaltaista sisältöä useissa kanavissa, eikä näin ollen hyödyntänyt kanavien yksilöllisiä piirteitä tai kanavien kohderyhmä eroja. Monikanavaisuudella voidaan parhaimmillaan viestiä kaikille järjestön toiminnan kannalta tärkeille vaikuttajille: jäsenille, rahoittajille ja päättäjille.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista on potilasjärjestön monikanavainen verkkoviestintä. Tutkimuksen kohteena on Suomen Diabetesliitto ry, joka on kolmannen sektorin järjestötoimija ja edustaa merkittävää kansansairautta. Järjestöjen lisätessä palveluita verkkoon, on myös heidän viestintäänsä hyvä tarkastella. Diabetesliiton verkkosivuja tarkasteltiin loppuvuodesta 2019 ja tutkimuksen aineisto kerättiin sen lisäksi Diabetesliiton tileiltä Facebookista, Instagramista sekä Twitteristä samalta vuodelta. Tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua, mikä mahdollisti aineiston keräämisen eri kanavista ja niiden välisen vertailun.
Teemat muodostettiin Diabetesliiton verkkosivuja analysoimalla. Teemoiksi nousivat tieto, asiantuntijuus, toiminta, vertaistuki ja ajankohtaisuus. Tämän jälkeen teemojen esiintyvyyttä tarkasteltiin Diabetesliiton käyttämissä sosiaalisen median kanavissa. Aineiston eri osissa oli teemojen suhteen vaihtelua. Esiintyvyys poikkesi erityisesti nuorille suunnattujen tilien julkaisuissa sekä Twitterissä, jossa viestinnässä painottui ammattilaisille suunnattu sisältö.
Aineistossa noudatettiin terveysviestinnällisiä lähtökohtia, kuten selkeää tyyliä, ymmärrettävyyttä ja positiivisuutta. Diabetesliiton verkkoviestinnässä painotettiin potilasjärjestölle ominaisesti vertaistukea ja toimintaa. Myös ajankohtaisuutta esiintyi useimmissa kanavissa, mikä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan järjestöt ovat oman alansa edelläkävijöitä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, ja sitä kautta jäsenten etujen edistäminen, ei ollut aineistossa yhtä vahvaa. Viestintä keskitettiin useimmissa kanavissa jäsenistölle.
Kokonaisuutena kaikkien kanavien sisältö vastasi suhteellisen hyvin järjestöille asetettuihin tavoitteisiin ja rooleihin, kuten tiedon tuottamiseen ja etujen tarjoamiseen jäsenilleen. Parannettavaa oli kuitenkin monikanavaisuuden osalta. Osa tarkastelluista tileistä julkaisi samankaltaista sisältöä useissa kanavissa, eikä näin ollen hyödyntänyt kanavien yksilöllisiä piirteitä tai kanavien kohderyhmä eroja. Monikanavaisuudella voidaan parhaimmillaan viestiä kaikille järjestön toiminnan kannalta tärkeille vaikuttajille: jäsenille, rahoittajille ja päättäjille.