Kokemuksia suorituksen arvioinnin oikeudenmukaisuudesta : Suoritukseen perustuva palkitseminen seurakunnissa
Seppälä, Kirsi-Maaret (2020-05-24)
Seppälä, Kirsi-Maaret
24.05.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052438838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052438838
Tiivistelmä
Organisaatiot ovat yhä enemmän omaksuneet käytäntöjä palkita työntekijöitä suorituksen perusteella. Palkitsemista pidetään nykyään strategisena välineenä ja suoritusperusteisesta palkitsemisesta on tullut kansainvälinen trendi niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Suoritusperusteisen palkitsemisen haasteet liittyvät etenkin suorituksen arviointiin. Yhdenmukaisten ja oikeudenmukaisten arviointikriteerien ja menettelytapojen luominen on haastavaa. Suoritusperusteisen palkitsemisen onnistumisen on todettu riippuvan siitä, kuinka oikeudenmukaiseksi työntekijät kokevat palkitsemisjärjestelmän ja suorituksen arvioinnin.
Tässä tutkimuksessa käsitellään oikeudenmukaista suorituksen arviointia osana suorituksen johtamisen prosessia. Tutkimuksen lähtökohta on seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä käyttöön otettu suorituslisäjärjestelmä, jonka ensimmäinen arviointijakso alkoi vuoden 2018 lopussa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön kokemuksia suorituksen arvioinnin oikeudenmukaisuudesta ensimmäisen arviointijakson jälkeen.
Tutkimuksessa hyödynnetään yksilön suoritusta käsittelevää kirjallisuutta teoreettisena viitekehyksenä. Suorituksen oikeudenmukaista arviointia tarkastellaan distributiivisen, proseduraalisen ja interaktionaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksien valossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin eri seurakuntien työntekijöitä ja lähijohtajia. Lisäksi aineistona hyödynnettiin blogikirjoituksia ja verkkokeskusteluja. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Suoritusperusteiden palkitsemisen haasteet liittyvät tulosten perusteella suoriutumisen objektiiviseen arviointiin, suorituksen arvioinnin mittarien kehittämiseen, organisaation ja erityisesti lähijohtajien osaamiseen sekä näkemysten yhteensovittamiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan suurinta osaa tehtävistä ei voida arvioida ainoastaan tulosten perusteella. Suoritusarvioinneissa voidaan painottaa esimerkiksi organisaatiokansalaisuutta sekä proaktiivista ja kontekstuaalista suoriutumista. Tulokset korostavat myös tilannetekijöiden merkitystä suorituksen arvioinnissa. Tulosten perusteella oikeudenmukaisuuden kokemuksiin merkittävin vaikuttava tekijä ovat menettelytavat.
Tässä tutkimuksessa käsitellään oikeudenmukaista suorituksen arviointia osana suorituksen johtamisen prosessia. Tutkimuksen lähtökohta on seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä käyttöön otettu suorituslisäjärjestelmä, jonka ensimmäinen arviointijakso alkoi vuoden 2018 lopussa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön kokemuksia suorituksen arvioinnin oikeudenmukaisuudesta ensimmäisen arviointijakson jälkeen.
Tutkimuksessa hyödynnetään yksilön suoritusta käsittelevää kirjallisuutta teoreettisena viitekehyksenä. Suorituksen oikeudenmukaista arviointia tarkastellaan distributiivisen, proseduraalisen ja interaktionaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksien valossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin eri seurakuntien työntekijöitä ja lähijohtajia. Lisäksi aineistona hyödynnettiin blogikirjoituksia ja verkkokeskusteluja. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Suoritusperusteiden palkitsemisen haasteet liittyvät tulosten perusteella suoriutumisen objektiiviseen arviointiin, suorituksen arvioinnin mittarien kehittämiseen, organisaation ja erityisesti lähijohtajien osaamiseen sekä näkemysten yhteensovittamiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan suurinta osaa tehtävistä ei voida arvioida ainoastaan tulosten perusteella. Suoritusarvioinneissa voidaan painottaa esimerkiksi organisaatiokansalaisuutta sekä proaktiivista ja kontekstuaalista suoriutumista. Tulokset korostavat myös tilannetekijöiden merkitystä suorituksen arvioinnissa. Tulosten perusteella oikeudenmukaisuuden kokemuksiin merkittävin vaikuttava tekijä ovat menettelytavat.