Kuntajohtajien työhyvinvointi vuonna 2018
Vierula, Tanja (2020-04-23)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042322290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042322290
Tiivistelmä
Suomalaisilla kunnilla on merkittävä asema yhteiskuntamme rakentumisessa. Kuntien monipuoli-nen tehtäväkenttä ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat erityisiä haasteita kun-tien ja kaupunkien johtamisesta vastaavalle kuntajohtajalle ja hänen työhyvinvoinnilleen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiseksi suomalaiset kuntajohtajat arvioivat oman työhy-vinvointinsa vuonna 2018 ja miten kuntakentän ajankohtaiset muutokset vaikuttavat heidän työhy-vinvointiinsa.
Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä luvussa kuntajohtamista ja sen erityislaatuisuutta tarkastel-laan useasta eri näkökulmasta käsin. Kunnan tehtävien ja erilaisten roolien läpikäymisen lisäksi syvennytään siihen, millainen johtamisen toimintaympäristö suomalainen kunta on, millainen ase-ma kuntajohtajalla on sekä millaisia osaamistarpeita kuntajohtajalta vaaditaan. Osaamistarpeista syvennytään tarkemmin johtamistaitoihin eli kuntajohtajan toimimiseen organisaation johtajana sekä muutoksen ja verkostojen johtajana. Teoriaosuuden toisessa luvussa työhyvinvointia lähesty-tään kolmen eri ulottuvuuden eli työhyvinvoinnin terveydellisen, tiedollisen ja tunnepuolisen ulot-tuvuuden kautta.
Tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat kuntajohtaminen, kunta, työhyvinvointi, työkyky, työn hallinta, työn imu, työtyytyväisyys, työuupumus ja stressi. Tutkielman sekundaariaineistona käyte-tään soveltuvin osin Suomen Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteistyössä toteut-tama kvantitatiivista Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 -kyselyä. Kuntajohtajien työhyvinvointi-tutkimus on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2018 kyselyn pääpai-no on kuntajohtajien jaksamisessa, työhyvinvoinnissa ja sitä tukevissa sekä kuormittavissa tekijöis-sä. Vuoden 2018 kyselyn alustavat tutkimukset esiteltiin Joensuussa elokuussa 2018 järjestetyillä Kuntajohtajapäivillä, mutta kyselyn tarkempia tuloksia ei ole ennen tämän tutkielman julkaisemista vielä esitetty.
Suomalaiset kuntajohtajat voivat oman arvionsa mukaan erittäin hyvin. Kuntajohtajien työtyytyväi-syys on korkealla tasolla ja työn imun kokeminen on tavanomaista, vaikka työ onkin kuormittavaa ja stressin kokeminen on melko yleistä. Kyselyn toteuttamisen aikaan käynnissä ollut maakunta- ja sote-uudistus ei vaikuta merkittävästi kuntajohtajien työhyvinvointiin, minkä lisäksi kuntajohtajat kokevat sekä omat että johtamansa organisaation muutosvalmiudet hyviksi.
Vaikka kuntajohtajat eivät koe työnsä jatkumista erityisen epävarmaksi, on yllättävän usealla vas-taajalla vaihtoehtoja tai suunnitelmia työn loppumisen varalle. Lisäksi nuorten eli alle 40-vuotiaiden keskuudessa alanvaihtosuunnitelmien yleisyys on todella korkealla tasolla, sillä lähes jokainen alle 40-vuotias kuntajohtaja on pohtinut alan vaihtoa. Yksiselitteistä syytä tähän ilmiöön ei tämän tutkielman yhteydessä ole mahdollista saada. On kuitenkin mahdollista, että nuoret kunta-johtajat näkevät itsensä entistä vahvemmin johtamisen ammattilaisina, joiden koulutus ja osaami-nen mahdollistavat siirtymisen sektorilta toiselle.
Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä luvussa kuntajohtamista ja sen erityislaatuisuutta tarkastel-laan useasta eri näkökulmasta käsin. Kunnan tehtävien ja erilaisten roolien läpikäymisen lisäksi syvennytään siihen, millainen johtamisen toimintaympäristö suomalainen kunta on, millainen ase-ma kuntajohtajalla on sekä millaisia osaamistarpeita kuntajohtajalta vaaditaan. Osaamistarpeista syvennytään tarkemmin johtamistaitoihin eli kuntajohtajan toimimiseen organisaation johtajana sekä muutoksen ja verkostojen johtajana. Teoriaosuuden toisessa luvussa työhyvinvointia lähesty-tään kolmen eri ulottuvuuden eli työhyvinvoinnin terveydellisen, tiedollisen ja tunnepuolisen ulot-tuvuuden kautta.
Tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat kuntajohtaminen, kunta, työhyvinvointi, työkyky, työn hallinta, työn imu, työtyytyväisyys, työuupumus ja stressi. Tutkielman sekundaariaineistona käyte-tään soveltuvin osin Suomen Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteistyössä toteut-tama kvantitatiivista Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 -kyselyä. Kuntajohtajien työhyvinvointi-tutkimus on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2007 lähtien. Vuoden 2018 kyselyn pääpai-no on kuntajohtajien jaksamisessa, työhyvinvoinnissa ja sitä tukevissa sekä kuormittavissa tekijöis-sä. Vuoden 2018 kyselyn alustavat tutkimukset esiteltiin Joensuussa elokuussa 2018 järjestetyillä Kuntajohtajapäivillä, mutta kyselyn tarkempia tuloksia ei ole ennen tämän tutkielman julkaisemista vielä esitetty.
Suomalaiset kuntajohtajat voivat oman arvionsa mukaan erittäin hyvin. Kuntajohtajien työtyytyväi-syys on korkealla tasolla ja työn imun kokeminen on tavanomaista, vaikka työ onkin kuormittavaa ja stressin kokeminen on melko yleistä. Kyselyn toteuttamisen aikaan käynnissä ollut maakunta- ja sote-uudistus ei vaikuta merkittävästi kuntajohtajien työhyvinvointiin, minkä lisäksi kuntajohtajat kokevat sekä omat että johtamansa organisaation muutosvalmiudet hyviksi.
Vaikka kuntajohtajat eivät koe työnsä jatkumista erityisen epävarmaksi, on yllättävän usealla vas-taajalla vaihtoehtoja tai suunnitelmia työn loppumisen varalle. Lisäksi nuorten eli alle 40-vuotiaiden keskuudessa alanvaihtosuunnitelmien yleisyys on todella korkealla tasolla, sillä lähes jokainen alle 40-vuotias kuntajohtaja on pohtinut alan vaihtoa. Yksiselitteistä syytä tähän ilmiöön ei tämän tutkielman yhteydessä ole mahdollista saada. On kuitenkin mahdollista, että nuoret kunta-johtajat näkevät itsensä entistä vahvemmin johtamisen ammattilaisina, joiden koulutus ja osaami-nen mahdollistavat siirtymisen sektorilta toiselle.