Itsensä johtaminen osana peruskoulun rehtorin työtä koulun johtajana
Munne, Riikka (2020-04-20)
20.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019479
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019479
Tiivistelmä
Itsensä johtamiseen on alettu kiinnittää viime vuosina aiempaa enemmän huomiota ja sen on todettu vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi yksilön työssä jaksamiseen, työtyytyväisyyteen ja -tehokkuuteen. Itsensä johtamisen ajankohtaisuutta on lisännyt myös työelämän jatkuva muutos, mikä vaatii työntekijältä kykyä sopeutua uusiin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Päivittäin vaihtuviin tilanteisiin sopeutuvat työssään vuodesta toiseen myös peruskoulun rehtorit, joiden työ on perusluonteeltaan hyvin intensiivistä ja vaihtelevaa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsensä johtaminen näkyy rehtorien työssä ja millaisia itsensä johtamisen toimintamalleja rehtorit voivat hyödyntää työhyvinvointinsa edistämisessä. Rehtorin työtehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Työnkuvan ja vastuun laajuus lisää työn kuormittavuutta, ja huoli rehtorien työssä jaksamisesta on havaittu useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa. Rehtorin työhyvinvoinnilla on vaikutuksia myös opettajien työhyvinvointiin, mikä vaikuttaa edelleen oppilaisiin.
Tutkimuksen teoria pohjautuu aiempaan tutkimukseen itsensä johtamisesta ja sen vaikutuksista, rehtorin työstä ja työn kuormittavuudesta sekä työssä jaksamisesta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän peruskoulun rehtoria.
Tutkimuksen tulosten perusteella itsensä johtaminen näkyy rehtorien työssä monin eri tavoin. Rehtorit hyödyntävät monipuolisesti itsensä johtamisen toimintamalleja ja tunnistavat itsensä johtamisen tärkeyden työssä jaksamisen näkökulmasta. Työ on luonteeltaan kiireistä, eikä itsensä johtamiselle jää aina riittävästi aikaa. Joidenkin rehtorien mielestä itsensä johtaminen tapahtuu ikään kuin itsestään ja huomaamatta, eikä siihen tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Rehtoreille tärkeintä on koulun perimmäisen tavoitteen eli oppilaiden oppimisen mahdollistaminen. He pyrkivät edistämään tämän toteutumista kaikella toiminnallaan, mikä näkyy itsensä johtamisen taustalla vaikuttavina arvoina ja tavoitteina.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsensä johtaminen näkyy rehtorien työssä ja millaisia itsensä johtamisen toimintamalleja rehtorit voivat hyödyntää työhyvinvointinsa edistämisessä. Rehtorin työtehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Työnkuvan ja vastuun laajuus lisää työn kuormittavuutta, ja huoli rehtorien työssä jaksamisesta on havaittu useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa. Rehtorin työhyvinvoinnilla on vaikutuksia myös opettajien työhyvinvointiin, mikä vaikuttaa edelleen oppilaisiin.
Tutkimuksen teoria pohjautuu aiempaan tutkimukseen itsensä johtamisesta ja sen vaikutuksista, rehtorin työstä ja työn kuormittavuudesta sekä työssä jaksamisesta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän peruskoulun rehtoria.
Tutkimuksen tulosten perusteella itsensä johtaminen näkyy rehtorien työssä monin eri tavoin. Rehtorit hyödyntävät monipuolisesti itsensä johtamisen toimintamalleja ja tunnistavat itsensä johtamisen tärkeyden työssä jaksamisen näkökulmasta. Työ on luonteeltaan kiireistä, eikä itsensä johtamiselle jää aina riittävästi aikaa. Joidenkin rehtorien mielestä itsensä johtaminen tapahtuu ikään kuin itsestään ja huomaamatta, eikä siihen tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Rehtoreille tärkeintä on koulun perimmäisen tavoitteen eli oppilaiden oppimisen mahdollistaminen. He pyrkivät edistämään tämän toteutumista kaikella toiminnallaan, mikä näkyy itsensä johtamisen taustalla vaikuttavina arvoina ja tavoitteina.