Rahapolitiikan vaikutus korkojen aikarakenteeseen
Julin, Timo (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Yksinkertaiset optimaalisen rahapolitiikan tavoitesäännöt ovat viimeaikoina olleet vahvasti esillä Yhdysvaltojen ja Euroopan rahapolitiikan analysoinnissa. Tavoitesäännöt ovat tuoneet merkittävästi lisätietoa myös rahapolitiikan ja korkojen aikarakenteen välisen yhteyden tutkimiseen. Korkojen aikarakenteella on suuri merkitys keskuspankin rahapolitiikan harjoittamisen kannalta, koska korkorakenteen reagoinnista riippuu myös rahapolitiikan vaikutus pitkiin korkoihin ja kansantalouden kokonaiskysyntään sekä aktiviteettiin.
Tutkielman tarkoituksena onkin tutkia optimaaliseen tavoitesääntöön perustuvan dynaamisen makrotalousmallin avulla rahapolitiikan vaikutuksia korkojen aikarakenteeseen Suomessa. Tarkasteluun käytetään Suomen markkinakorkojen päiväkeskiarvoja aikaväliltä 1993–2003. Korkoaineisto estimoidaan tapahtumakohtaisesti yksinkertaisella regressioanalyysillä käyttämällä pienimmän neliösumman -menetelmää. Politiikkatapahtumat luokitellaan endogeenisiin ja eksogeenisiin innovaatioihin rahoitusmarkkinoilla toimivien velkakirjojen välittäjien, analyytikkojen sekä ekonomistien havaintojen perusteella.
Tutkielman teoreettisen mallin mukaan rahapolitiikan paljastaessa uutta informaatiota talouden nykytilasta, liikkuvat kaikki korot samansuuntaisesti. Toisaalta, jos rahapolitiikka paljastaa informaatiota keskuspankin politiikkatavoitteiden muutoksista, liikkuvat lyhyet ja pitkät korot vastakkaisiin suuntiin. Estimointitulokset tukevat teoriaa selvästi. Erityisesti politiikkatapahtumien luokittelun yhdistäminen estimoitavaan reaktiofunktioon lisää merkittävästi mallin selityskykyä selitettäessä ongelmallisten pitkien korkojen reaktioita.
Tutkielman tarkoituksena onkin tutkia optimaaliseen tavoitesääntöön perustuvan dynaamisen makrotalousmallin avulla rahapolitiikan vaikutuksia korkojen aikarakenteeseen Suomessa. Tarkasteluun käytetään Suomen markkinakorkojen päiväkeskiarvoja aikaväliltä 1993–2003. Korkoaineisto estimoidaan tapahtumakohtaisesti yksinkertaisella regressioanalyysillä käyttämällä pienimmän neliösumman -menetelmää. Politiikkatapahtumat luokitellaan endogeenisiin ja eksogeenisiin innovaatioihin rahoitusmarkkinoilla toimivien velkakirjojen välittäjien, analyytikkojen sekä ekonomistien havaintojen perusteella.
Tutkielman teoreettisen mallin mukaan rahapolitiikan paljastaessa uutta informaatiota talouden nykytilasta, liikkuvat kaikki korot samansuuntaisesti. Toisaalta, jos rahapolitiikka paljastaa informaatiota keskuspankin politiikkatavoitteiden muutoksista, liikkuvat lyhyet ja pitkät korot vastakkaisiin suuntiin. Estimointitulokset tukevat teoriaa selvästi. Erityisesti politiikkatapahtumien luokittelun yhdistäminen estimoitavaan reaktiofunktioon lisää merkittävästi mallin selityskykyä selitettäessä ongelmallisten pitkien korkojen reaktioita.