Äänen rooli virtuaaliympäristöissä: Immersio ja läsnäolon tunne
Kuivalainen, Henri (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050424999
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050424999
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on selvittää äänen roolia virtuaaliympäristöissä ja sitä, kuinka ääni vaikuttaa immersion ja läsnäolon tunteen kokemisessa. Aihe on rajattu koskemaan immersiivisiä virtuaaliympäristöjä eli virtuaalitodellisuus-, lisätyn todellisuuden, ja laajennetun todellisuuden järjestelmiä. Työn tarkoituksena on luoda kokoava katsaus äänen roolista immersion ja läsnäolon tunteen luomisessa virtuaalijärjestelmissä, sekä äänen ja äänentoistojärjestelmän ominaisuuksien vaikutuksesta immersioon ja läsnäoloon.
Aluksi työssä syvennyttiin immersion ja läsnäolon käsitteisiin. Esittelin eri näkemyksiä immersiosta ja läsnäolosta, sekä kuinka nämä näkemykset liittyvät toisiinsa. Esittelin myös läsnäolon tunteen luomisen kannalta oleelliset havaintoharhat, paikka- ja uskottavuusilluusion. Tämän jälkeen tutkin kuinka ääni vaikuttaa immersioon ja läsnäolon tunteeseen virtuaalijärjestelmissä. Tutkin myös mitä ominaisuuksia immersiivisyyttä ehostavalla äänellä ja äänentoistojärjestelmällä on, sekä miten nämä ominaisuudet vaikuttavat immersioon ja läsnäoloon.
Työssä tultiin tulokseen, että immersiota tulisi käsitellä objektiivisesti mitattavana järjestelmän ominaisuutena. Läsnäolon käsite tulisi varata kuvaamaan immersiivisen järjestelmän käytöstä syntyvää subjektiivista kokemusta ja tunnetta. Tällä vältettäisiin termien epämääräinen ja keskenään vaihtokelpoinen käyttö. Saatiin myös selville, että äänellä on merkittävä rooli paikkailluusion ja uskottavuusilluusion luomisessa, jotka ovat olennaisia tekijöitä läsnäolon tunteen luomisessa. Läsnäolon tunteen syntymisen kannalta oleellisimmat äänen ominaisuudet liittyvät käyttäjien odotuksien vastaamiseen. Täten äänen ja äänentoistojärjestelmien tulisi ominaisuuksiltaan pyrkiä mallintamaan ja toistamaan ääniä mahdollisimman todenmukaisesti. Tämä edellyttää, että äänellä tulee vähintään olla tilallisia ominaisuuksia ja äänentoistojärjestelmän tulisi kyetä toistamaan tilallista ääntä, jotta virtuaaliympäristössä esiintyvä ääni voitaisiin kokea uskottavana. Virtuaaliympäristössä esiintyvien ärsykkeiden ja tiedon tulisi myös olla johdonmukaisia eri modaliteettien välillä uskottavuusilluusion ehostamiseksi. Käyttäjien tekemien toimien ja liikkeiden tulisi luoda korreloivia ja odotuksienmukaisia ääniä ja reaktioita virtuaaliympäristössä uskottavuusilluusion ehostamiseksi.
Aluksi työssä syvennyttiin immersion ja läsnäolon käsitteisiin. Esittelin eri näkemyksiä immersiosta ja läsnäolosta, sekä kuinka nämä näkemykset liittyvät toisiinsa. Esittelin myös läsnäolon tunteen luomisen kannalta oleelliset havaintoharhat, paikka- ja uskottavuusilluusion. Tämän jälkeen tutkin kuinka ääni vaikuttaa immersioon ja läsnäolon tunteeseen virtuaalijärjestelmissä. Tutkin myös mitä ominaisuuksia immersiivisyyttä ehostavalla äänellä ja äänentoistojärjestelmällä on, sekä miten nämä ominaisuudet vaikuttavat immersioon ja läsnäoloon.
Työssä tultiin tulokseen, että immersiota tulisi käsitellä objektiivisesti mitattavana järjestelmän ominaisuutena. Läsnäolon käsite tulisi varata kuvaamaan immersiivisen järjestelmän käytöstä syntyvää subjektiivista kokemusta ja tunnetta. Tällä vältettäisiin termien epämääräinen ja keskenään vaihtokelpoinen käyttö. Saatiin myös selville, että äänellä on merkittävä rooli paikkailluusion ja uskottavuusilluusion luomisessa, jotka ovat olennaisia tekijöitä läsnäolon tunteen luomisessa. Läsnäolon tunteen syntymisen kannalta oleellisimmat äänen ominaisuudet liittyvät käyttäjien odotuksien vastaamiseen. Täten äänen ja äänentoistojärjestelmien tulisi ominaisuuksiltaan pyrkiä mallintamaan ja toistamaan ääniä mahdollisimman todenmukaisesti. Tämä edellyttää, että äänellä tulee vähintään olla tilallisia ominaisuuksia ja äänentoistojärjestelmän tulisi kyetä toistamaan tilallista ääntä, jotta virtuaaliympäristössä esiintyvä ääni voitaisiin kokea uskottavana. Virtuaaliympäristössä esiintyvien ärsykkeiden ja tiedon tulisi myös olla johdonmukaisia eri modaliteettien välillä uskottavuusilluusion ehostamiseksi. Käyttäjien tekemien toimien ja liikkeiden tulisi luoda korreloivia ja odotuksienmukaisia ääniä ja reaktioita virtuaaliympäristössä uskottavuusilluusion ehostamiseksi.