Metatason ohjeistus logistisen laatikkojärjestelmän vaatimusmäärittelylle

Abstract

Yritysten on pystyttävä reagoimaan reaaliaikaisiin muutoksiin, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa korostuvaan kysynnän nopeisiin muutoksiin. Asiakkaat haluavat lyhyempien toimitusaikojen lisäksi myös joustavuutta ja mukautuvuutta eli ketteryyttä heidän tarpeisiinsa. Ketteryyden mahdollistaa läpinäkyvä ja reaaliaikainen tietovirta, joka helpottaa varautumista ongelmatapauksiin ja toiminnan ohjaamista. Kuitenkin erityisesti elintarviketeollisuudessa ongelmana ovat useat rajapinnat ja niissä tapahtuvien toimenpiteiden läpinäkymättömyys ja suhteellisen suuri työmäärä. Monilla aloilla toimitusaikavaatimukset ovat tiukentuneet. Erityisesti kehitys korostuu elintarviketeollisuudessa. Nopeat toimitusaikavaatimukset yhdistettynä kysynnän nopeisiin muutoksiin ja tuoreusvaatimuksiin aiheuttavat myös uusia vaatimuksia tietojärjestelmille. Toimitusketjuissa ja yritysverkostoissa tarvitaan eri osapuolten välille tiedonkulun kanava, jotta toiminnan tehostaminen ja kommunikointi on mahdollista.

Tutkimuksen tavoitteena oli suunnittelutieteen avulla kehittää artefakti, jonka avulla voidaan luoda mahdollisimman tehokas, tuottava ja ketterä logistinen laatikkojärjestelmä. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Millainen on metatason ohjeistus, jonka avulla pystytään luomaan vaatimusmäärittely, jonka pohjalta voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokas, tuottava ja ketterä logistinen laatikkojärjestelmä? Tutkimus toteutettiin suunnittelutieteellisenä tutkimuksena, koska siinä pyritään rakentamaan artefakti, jonka avulla ratkaistaan kohdeympäristön ongelma. Tutkimus noudatti suunnittelutieteellisen tutkimuksen DSRM-prosessimallia. Aineistoa artefaktin rakentamista varten kerättiin tieteellisestä kirjallisuudesta ja käytännön aineistosta, jota alfa-yritykselle tehtävää vaatimusmäärittelyprojektia varten kerättiin.

Tutkimustuloksena oli artefakti, metatason ohjeistus, joka toimii laatikkojärjestelmän suunnittelijoiden ohjeistuksena ja tukena ja se auttaa heitä ymmärtämään, mitä laatikkojärjestelmän vaatimusmäärittelyssä tulisi ottaa huomioon ja miten se tulisi toteuttaa. Artefaktin relevanttiutta testattiin demonstroimalla se alfa-yrityksen uuden laatikkojärjestelmän vaatimusmäärittelyssä. Metatason ohjeistus toimi hyvänä ohjeena alfa-yrityksen vaatimusmäärittelyprojektissa, joten tutkimuksessa luotua metatason ohjeistusta voidaan pitää geneerisenä työkaluna, jota kaikki toimialan yritykset voivat hyödyntää toimeksiantajan lisäksi. Artefaktin tehokkuus, tuottavuus ja ketteryys perustuivat lisäarvon tuottamiseen, käytettävyyden huomioimiseen, tiiviiseen yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja selkeään dokumentaatioon. Artefaktin yleistettävyyttä, luotettavuutta ja relevanttiutta voitaisiin kuitenkin parantaa hyödyntämällä sitä myös muiden logististen laatikkojärjestelmien vaatimusmäärittelyprojekteissa. Kaikkein konkreettisin jatkotutkimusaihe olisi tutkia tämän tutkimuksen alfa-yrityksen laatikkojärjestelmää sen käyttöönoton jälkeen. Jatkotutkimusten avulla saataisiin selvyys siitä, tuliko artefaktin perusteella suunnitelluista logistisista laatikkojärjestelmistä oikeasti tuottavia, tehokkaita ja ketteriä.