Työ- ja elinkeinopalveluiden maine julkisessa keskustelussa : Diskursiiviset representaatiot mediateksteissä ja keskustelufoorumilla
Mäkinen, Matilda (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051335450
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051335450
Tiivistelmä
Julkisen sektorin toimijat, kuten työllisyyspalveluiden tarjoajat, kohtaavat säästöjen ja leikkausten värittämässä ajassa usein maineongelmia. Näiden toimijoiden tulisi onnistua kuromaan kiinni kuilu yleisöjen niistä muodostamien käsitysten ja tarjoamiensa palveluiden välillä, jotta toiminnan tulevaisuus voitaisiin turvata. Julkisen keskustelun luomat mielikuvat työ- ja elinkeinopalveluista eli TE-palveluista voivat vaikuttaa TE-palveluiden maineeseen myös sellaisten henkilöiden mielessä, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta tämän organisaation kanssa asioinnista.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen maine TE-palveluille rakentuu journalistisissa medioissa ja julkisissa verkkokeskusteluissa. Tavoite jaettiin neljään tutkimuskysymykseen: mitkä aiheet nousevat toistuvasti esiin TE-palveluita koskevassa julkisessa keskustelussa, mihin sävyyn TE-palveluista kirjoitetaan, mitkä diskurssit ovat vallitsevassa asemassa ja millaisia representaatioita TE-palveluille rakentuu vallitsevissa diskursseissa. Tutkimusaineisto koostui elokuun 2018 ja tammikuun 2019 välillä julkaistuista 60 lehti- ja uutissivustokirjoituksesta sekä keskustelufoorumilta samalta aikaväliltä kerätystä 22 keskusteluketjusta. Teoreettisena viitekehyksenäni toimi diskurssianalyysin ja sosiaalisen representaation teoriat.
TE-palveluita koskevaa julkista keskustelua hallitsi kuusi teemaa. Nämä olivat palveluiden saatavuus ja laatu, tukien eväys ja karenssi, asiakkaan palvelu ja kohtaaminen, aktiivimalli ja aktivointi, valvonta ja määräys sekä alueelliset työllisyyskokeilut. TE-palveluista kirjoitettiin yleensä joko neutraaliin tai negatiiviseen sävyyn. Hallitseviksi diskursseiksi tunnistettiin ja nimettiin palveludiskurssi, kontrollin diskurssi ja laillisuusdiskurssi. Näissä diskursseissa TE-palveluista rakennettiin negatiivista representaatiota etäisenä viranomaisena, jonka palvelut eivät ole riittäviä tai joka asettaa henkilöasiakkaat alisteiseen asemaan, sekä neutraalimpaa representaatiota lakiin nojaavana toimijana. Löydösten perusteella voidaan todeta, että TE-palveluille rakentuva maine sijoittuu negatiivisen ja neutraalin välille. När samhället förändras och åtstramningar görs kan offentliga aktörer möta problem med ryktet. För att trygga sin framtid behöver dessa aktörer överbrygga klyftan mellan allmänhetens uppfattning om dem och de tjänster de erbjuder. De föreställningar om arbets- och näringstjänsterna (TE-tjänsterna) som framträder i den offentliga diskussionen kan påverka TE-tjänsternas rykte även i medvetandet hos sådana personer, som inte har personlig erfarenhet av organisationen och dess tjänster.
Syftet med avhandlingen var att ta reda på hurdant rykte som byggs för TE-tjänster i journalistiska medier och offentliga online-diskussioner. Syftet delades in i fyra forskningsfrågor: vilka återkommande teman förekommer i den offentliga diskussionen, i vilken ton skrivs det om TE-tjänsterna, vilka diskurser är dominerande och hurdana representationer av TE-tjänsterna byggs i de rådande diskurserna. Forskningsmaterialet bestod av 60 artiklar i tidskrifter och på nyhetswebbplatser publicerade mellan augusti 2018 och januari 2019, samt 22 diskussionstrådar samlade från ett diskussionsforum under samma period. Som teoretiskt ramverk användes teorier om diskursanalys och sociala representationer.
Den offentliga diskussionen om TE-tjänster dominerades av sex teman. Dessa var tjänsternas tillgänglighet och kvalitet, karens och förvägrande av förmåner, kundtjänst och möten med TE-tjänsterna, aktiveringsmodellen och aktivering, övervakning och befallning samt regionala sysselsättningsförsök. Vanligtvis var tonen i texterna antingen neutral eller negativ. De dominerande diskurserna identifierades och namngavs servicediskurs, kontrolldiskurs och laglighetsdiskurs. I dessa diskurser byggdes såväl en negativ representation av TE-tjänsterna som en avlägsen myndighet vars tjänster är otillräckliga eller som sätter personkunden i en underordnad position, som en mer neutral representation som en laglydande aktör. Utgående från resultaten kan man konstatera att ryktet som byggs för TE-tjänsterna är mellan negativt och neutralt, och ifall TE-tjänsterna vill uppnå ett bättre rykte, har de en del ryktesarbete att göra.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen maine TE-palveluille rakentuu journalistisissa medioissa ja julkisissa verkkokeskusteluissa. Tavoite jaettiin neljään tutkimuskysymykseen: mitkä aiheet nousevat toistuvasti esiin TE-palveluita koskevassa julkisessa keskustelussa, mihin sävyyn TE-palveluista kirjoitetaan, mitkä diskurssit ovat vallitsevassa asemassa ja millaisia representaatioita TE-palveluille rakentuu vallitsevissa diskursseissa. Tutkimusaineisto koostui elokuun 2018 ja tammikuun 2019 välillä julkaistuista 60 lehti- ja uutissivustokirjoituksesta sekä keskustelufoorumilta samalta aikaväliltä kerätystä 22 keskusteluketjusta. Teoreettisena viitekehyksenäni toimi diskurssianalyysin ja sosiaalisen representaation teoriat.
TE-palveluita koskevaa julkista keskustelua hallitsi kuusi teemaa. Nämä olivat palveluiden saatavuus ja laatu, tukien eväys ja karenssi, asiakkaan palvelu ja kohtaaminen, aktiivimalli ja aktivointi, valvonta ja määräys sekä alueelliset työllisyyskokeilut. TE-palveluista kirjoitettiin yleensä joko neutraaliin tai negatiiviseen sävyyn. Hallitseviksi diskursseiksi tunnistettiin ja nimettiin palveludiskurssi, kontrollin diskurssi ja laillisuusdiskurssi. Näissä diskursseissa TE-palveluista rakennettiin negatiivista representaatiota etäisenä viranomaisena, jonka palvelut eivät ole riittäviä tai joka asettaa henkilöasiakkaat alisteiseen asemaan, sekä neutraalimpaa representaatiota lakiin nojaavana toimijana. Löydösten perusteella voidaan todeta, että TE-palveluille rakentuva maine sijoittuu negatiivisen ja neutraalin välille.
Syftet med avhandlingen var att ta reda på hurdant rykte som byggs för TE-tjänster i journalistiska medier och offentliga online-diskussioner. Syftet delades in i fyra forskningsfrågor: vilka återkommande teman förekommer i den offentliga diskussionen, i vilken ton skrivs det om TE-tjänsterna, vilka diskurser är dominerande och hurdana representationer av TE-tjänsterna byggs i de rådande diskurserna. Forskningsmaterialet bestod av 60 artiklar i tidskrifter och på nyhetswebbplatser publicerade mellan augusti 2018 och januari 2019, samt 22 diskussionstrådar samlade från ett diskussionsforum under samma period. Som teoretiskt ramverk användes teorier om diskursanalys och sociala representationer.
Den offentliga diskussionen om TE-tjänster dominerades av sex teman. Dessa var tjänsternas tillgänglighet och kvalitet, karens och förvägrande av förmåner, kundtjänst och möten med TE-tjänsterna, aktiveringsmodellen och aktivering, övervakning och befallning samt regionala sysselsättningsförsök. Vanligtvis var tonen i texterna antingen neutral eller negativ. De dominerande diskurserna identifierades och namngavs servicediskurs, kontrolldiskurs och laglighetsdiskurs. I dessa diskurser byggdes såväl en negativ representation av TE-tjänsterna som en avlägsen myndighet vars tjänster är otillräckliga eller som sätter personkunden i en underordnad position, som en mer neutral representation som en laglydande aktör. Utgående från resultaten kan man konstatera att ryktet som byggs för TE-tjänsterna är mellan negativt och neutralt, och ifall TE-tjänsterna vill uppnå ett bättre rykte, har de en del ryktesarbete att göra.