Muutosviestinnän ja -johtamisen haasteita ammatillisessa koulutuksessa : Case Stadin ammatti- ja aikuisopisto
Tilli, Pipsa (2020-03)
Tilli, Pipsa
03 / 2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003309785
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003309785
Tiivistelmä
Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi on saanut paljon muutoksia aikaan ammatillisen koulutuksen kentällä. Koulutuksen järjestäjät ovat muuttaneet organisaatiorakenteitaan vastaamaan reformin linjauksia, mutta muutosten toimeenpano ei ole sujunut täysin odotetusti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on herännyt huoli ammatillisen koulutuksen tilasta ja reformin tavoitteista. Viestinnällä ja viestimättömyydellä on ollut merkittävä osuus muutosten viemisessä ammatillisiin oppilaitoksiin. Se on vaikuttanut organisaatioiden hyvinvointiin, ja sitä kautta myös oppilaitoksen tärkeimpään asiakasryhmään eli opiskelijoihin. Tutkimuskohteeni on Stadin ammatti- ja aikuisopisto, jossa toteutettiin mittava organisaatiomuutos reformin aikana. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita ammatillisen oppilaitoksen muutosjohtamiseen liittyy henkilöstön näkökulmasta. Teoreettinen viitekehykseni nojaa organisaatioviestintään ja johtamiseen muutoksessa.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Käytän aineistona henkilöstökyselyä, joka toteutettiin syksyllä 2019. Kysely koski organisaatiomuutosta ja reformin muutosten edistymistä, ja siinä kartoitettiin henkilöstön tyytyväisyyttä organisaation nykyiseen tilanteeseen sekä mahdollisia kehityskohteita. Teen kyselystä aineistolähtöisen sisällönanalyysin, sillä tavoitteenani on tehdä päätelmiä muutoksen onnistumisesta etsimällä henkilöstön vastauksista yhteneviä näkemyksiä. Työn tarkoitus on auttaa kohdeoppilaitosta kehittämään toimintaansa, lisätä ymmärrystä reformin ajankohtaisesta tilanteesta ja antaa eväitä tuleviin muutoksiin.
Viestinnän rooli on ollut hyvin tärkeä muutoksessa, sillä suurin osa työntekijöistä pitää organisaation tiedonkulkua ja keskustelukulttuuria merkittävimpänä muutosvalmiuteen vaikuttaneista tekijöistä. Muutoksen koetaan olevan edelleen hyvin keskeneräinen johtuen muun muassa työnkuvien epäselvyyksistä ja yhtenäisten toimintatapojen puutteesta. Henkilöstö näkee organisaatiomuutoksen tuoneen lisää haasteita omaan työhönsä, ja niihin kaivataan ratkaisuja. Johdon koetaan epäonnistuneen muutoksen johtamisessa ja viestinnässä, sillä avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä henkilöstön osallistaminen puuttuvat osin organisaatiosta. Opiskelijat ja opettajakollegat nähdään kuitenkin todella tärkeinä työmotivaattoreina ja reilu puolet henkilöstöstä on sopeutunut muutoksiin.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Käytän aineistona henkilöstökyselyä, joka toteutettiin syksyllä 2019. Kysely koski organisaatiomuutosta ja reformin muutosten edistymistä, ja siinä kartoitettiin henkilöstön tyytyväisyyttä organisaation nykyiseen tilanteeseen sekä mahdollisia kehityskohteita. Teen kyselystä aineistolähtöisen sisällönanalyysin, sillä tavoitteenani on tehdä päätelmiä muutoksen onnistumisesta etsimällä henkilöstön vastauksista yhteneviä näkemyksiä. Työn tarkoitus on auttaa kohdeoppilaitosta kehittämään toimintaansa, lisätä ymmärrystä reformin ajankohtaisesta tilanteesta ja antaa eväitä tuleviin muutoksiin.
Viestinnän rooli on ollut hyvin tärkeä muutoksessa, sillä suurin osa työntekijöistä pitää organisaation tiedonkulkua ja keskustelukulttuuria merkittävimpänä muutosvalmiuteen vaikuttaneista tekijöistä. Muutoksen koetaan olevan edelleen hyvin keskeneräinen johtuen muun muassa työnkuvien epäselvyyksistä ja yhtenäisten toimintatapojen puutteesta. Henkilöstö näkee organisaatiomuutoksen tuoneen lisää haasteita omaan työhönsä, ja niihin kaivataan ratkaisuja. Johdon koetaan epäonnistuneen muutoksen johtamisessa ja viestinnässä, sillä avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä henkilöstön osallistaminen puuttuvat osin organisaatiosta. Opiskelijat ja opettajakollegat nähdään kuitenkin todella tärkeinä työmotivaattoreina ja reilu puolet henkilöstöstä on sopeutunut muutoksiin.