Fotboll som miljö för informell andraspråksinlärning av svenska
Kokko, Kristian (2020-04-24)
24.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422417
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042422417
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee toisen kielen oppimista jalkapalloharrastuksen parissa. Keskeisiä termejä ovat toisen kielen oppiminen, motivaatio sekä persoonallisuus. Tutkimukseni selvittää missä määrin suomenkieliset jalkapallonpelaajat kokevat oppivansa ruotsin kieltä harrastuksensa parissa, sekä mitkä tekijät vaikuttavat epäviralliseen kielenoppimiseen. Materiaalina olen käyttänyt vuosina 2017 ja 2019 kyselylomakkeella kerättyjä tietoja, joita antoivat Vasa IFK:n sekä Wasa Football Akademin suomenkieliset pelaajat.
Kohdehenkilöiden vastausten perusteella toisen kielen oppiminen koulun ulkopuolella jalkapalloharrastuksen parissa on mahdollista. Kaikki vastanneista kokivat ruotsin kielen taitojensa parantuneen, huolimatta siitä, kuinka kauan he olivat pelanneet ruotsinkielisessä joukkueessa. Suomenkielisten pelaajien mukaan ruotsin kielen ymmärtäminen kehittyy ruotsinkielisen harrastuksen parissa ensimmäiseksi. Seuraava askel oli ruotsin kielen käyttäminen harjoitusten yhteydessä. Sanavarasto laajeni sitä mukaan kuin pelaaja oppii ymmärtämään kieltä. Pelaajat, jotka käyttivät ruotsin kieltä aktiivisesti, myös kokivat oman ruotsin kielen taitonsa hyväksi.
Motivaatio ja asenne vaikuttivat merkittävästi ruotsin kielen oppimiseen kohderyhmissäni. Pelaajat näkivät ruotsin kielen parantavan heidän mahdollisuuksiaan pärjätä niin elämässä kuin myös jalkapallossa, mikä lisäsi motivaatiota kielen oppimiseen. Suurimmalla osalla tutkimukseeni osallistuneista oli ekstrovertin persoonallisuuden piirteitä. Tutkimukseni mukaan epävirallinen kielenoppiminen näyttäisi soveltuvan hyvin ekstroverteille henkilöille, sillä toisen kielen käyttäminen harrastuksen parissa vaatii sosiaalista kanssakäymistä sekä uskallusta.
Tulosteni perusteella ruotsinkielisen harrastuksen aloittaminen auttaa suomenkielisiä harrastajia omaksumaan ruotsin kielen. Ruotsinkielinen ympäristö konkretisoi kielen hyödyt ja antaa täten eväät omaksua kieltä mielekkäässä ympäristössä harrastuksen parissa. Oppiminen on kuitenkin aina yksilöllistä, ja se vaatii tahtoa.
Kohdehenkilöiden vastausten perusteella toisen kielen oppiminen koulun ulkopuolella jalkapalloharrastuksen parissa on mahdollista. Kaikki vastanneista kokivat ruotsin kielen taitojensa parantuneen, huolimatta siitä, kuinka kauan he olivat pelanneet ruotsinkielisessä joukkueessa. Suomenkielisten pelaajien mukaan ruotsin kielen ymmärtäminen kehittyy ruotsinkielisen harrastuksen parissa ensimmäiseksi. Seuraava askel oli ruotsin kielen käyttäminen harjoitusten yhteydessä. Sanavarasto laajeni sitä mukaan kuin pelaaja oppii ymmärtämään kieltä. Pelaajat, jotka käyttivät ruotsin kieltä aktiivisesti, myös kokivat oman ruotsin kielen taitonsa hyväksi.
Motivaatio ja asenne vaikuttivat merkittävästi ruotsin kielen oppimiseen kohderyhmissäni. Pelaajat näkivät ruotsin kielen parantavan heidän mahdollisuuksiaan pärjätä niin elämässä kuin myös jalkapallossa, mikä lisäsi motivaatiota kielen oppimiseen. Suurimmalla osalla tutkimukseeni osallistuneista oli ekstrovertin persoonallisuuden piirteitä. Tutkimukseni mukaan epävirallinen kielenoppiminen näyttäisi soveltuvan hyvin ekstroverteille henkilöille, sillä toisen kielen käyttäminen harrastuksen parissa vaatii sosiaalista kanssakäymistä sekä uskallusta.
Tulosteni perusteella ruotsinkielisen harrastuksen aloittaminen auttaa suomenkielisiä harrastajia omaksumaan ruotsin kielen. Ruotsinkielinen ympäristö konkretisoi kielen hyödyt ja antaa täten eväät omaksua kieltä mielekkäässä ympäristössä harrastuksen parissa. Oppiminen on kuitenkin aina yksilöllistä, ja se vaatii tahtoa.