Työhyvinvoinnin, esimiestyön ja tiimityön yhteydet työntekijän suorituskykyyn : Case-tutkimus finanssialan yrityksessä
Mäki-Rajala, Samuli (2020-04-20)
Mäki-Rajala, Samuli
20.04.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019488
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019488
Tiivistelmä
Suorituskyky on kiinnostanut organisaatioiden johtajia jo pitkään ja varsinkin 1980-luvulta lähtien sen määrittelyyn ja tutkimukseen on kehitetty aina vain uusia tapoja ja mittareita. Yleisesti ajatellaan, että suorituskyky kertoo siitä, kuinka hyvin toiminnan tulos vastaa asetettuja odotuksia, vaatimuksia tai tarpeita. Suorituskykyyn voidaan ajatella vaikuttavan monia asioita, joista osa liittyy työntekijään ja osa taas organisaatioon. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksenani on tarkastella sitä, mitä kohdeyritykseksi valitun finanssialan yrityksen työntekijät ajattelevat suorituskyvyn olevan ja miten kohdeyrityksen työntekijät henkilökohtaisesti ajattelevat työhyvinvoinnin, esimiestyön ja tiimityön vaikuttavan heidän omaan suorituskykyynsä.
Suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin, esimiestyön sekä tiimityön yhteyksiä on tutkittu jo paljon. Aiempaa tutkimuskirjallisuutta tarkastellessa käy ilmi, että niin työhyvinvointi, esimiestyö kuin tiimityökin ovat kaikki positiivisesti yhteydessä työntekijän suorituskykyyn. Korkea työhyvinvointi, toimiva esimiestyö ja hyvin toimiva tiimityö kaikki nostavat sekä yksilön että organisaation suorituskykyä. Toisaalta näiden puute alentaa suorituskykyistä toimintaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla työntekijöitä laddering-tekniikan avulla. Laddering-tekniikan avulla oli tarkoitus selvittää, mitä suorituskyky kohdeyrityksen työntekijöille tarkoittaa ja millaiset asiat siihen vaikuttavat. Lisäksi haastatteluilla selvitettiin, miten ja millä tavoin he henkilökohtaisesti ajattelevat työhyvinvoinnin, esimiestyön ja tiimityön vaikuttavan suorituskykyyn. Jokainen työntekijä haastateltiin erikseen. Kohdeyritykseksi valikoitui finanssialan yritys, jossa työskentelee noin kymmenen työntekijää. Kohdeyritys on myös osa laajempaa konsernia. Kohdeyritys valikoitui finanssialalta, koska alalla on paljon muutoksia, joihin pitää sopeutua nopeastikin, jotta toiminta voidaan säilyttää suorituskykyisenä.
Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että kohdeyrityksen työntekijät ajattelivat niin suorituskyvystä kuin siihen vaikuttavista tekijöistä keskenään hyvin samankaltaisesti. Lisäksi työntekijöiden ajatukset olivat monin tavoin linjassa ilmiöihin aiemmin kohdistuneiden tutkimusten kanssa. Työntekijät kokivat, että toimivat suorituskykyisimmin työssään silloin, kun voivat siinä hyvin. Työhyvinvointi koettiin ilmiönä kohdeyrityksessä myös monin tavoin samankaltaisesti. Toisaalta esimiestyön yhteydessä työntekijät korostivat hyvin toimivaa esimiestyötä ja sen piirteitä ja sitä kautta sen suorituskykyä nostavaa vaikutusta. Tiimityöskentelyn yhteydessä korostui hyvin yhteen toimiva tiimi. Hyvin toimivan tiimityön kohdeyrityksen työntekijät ajattelivat yksissä tuumin nostavan heidän suorituskykyään.
Suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin, esimiestyön sekä tiimityön yhteyksiä on tutkittu jo paljon. Aiempaa tutkimuskirjallisuutta tarkastellessa käy ilmi, että niin työhyvinvointi, esimiestyö kuin tiimityökin ovat kaikki positiivisesti yhteydessä työntekijän suorituskykyyn. Korkea työhyvinvointi, toimiva esimiestyö ja hyvin toimiva tiimityö kaikki nostavat sekä yksilön että organisaation suorituskykyä. Toisaalta näiden puute alentaa suorituskykyistä toimintaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla työntekijöitä laddering-tekniikan avulla. Laddering-tekniikan avulla oli tarkoitus selvittää, mitä suorituskyky kohdeyrityksen työntekijöille tarkoittaa ja millaiset asiat siihen vaikuttavat. Lisäksi haastatteluilla selvitettiin, miten ja millä tavoin he henkilökohtaisesti ajattelevat työhyvinvoinnin, esimiestyön ja tiimityön vaikuttavan suorituskykyyn. Jokainen työntekijä haastateltiin erikseen. Kohdeyritykseksi valikoitui finanssialan yritys, jossa työskentelee noin kymmenen työntekijää. Kohdeyritys on myös osa laajempaa konsernia. Kohdeyritys valikoitui finanssialalta, koska alalla on paljon muutoksia, joihin pitää sopeutua nopeastikin, jotta toiminta voidaan säilyttää suorituskykyisenä.
Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että kohdeyrityksen työntekijät ajattelivat niin suorituskyvystä kuin siihen vaikuttavista tekijöistä keskenään hyvin samankaltaisesti. Lisäksi työntekijöiden ajatukset olivat monin tavoin linjassa ilmiöihin aiemmin kohdistuneiden tutkimusten kanssa. Työntekijät kokivat, että toimivat suorituskykyisimmin työssään silloin, kun voivat siinä hyvin. Työhyvinvointi koettiin ilmiönä kohdeyrityksessä myös monin tavoin samankaltaisesti. Toisaalta esimiestyön yhteydessä työntekijät korostivat hyvin toimivaa esimiestyötä ja sen piirteitä ja sitä kautta sen suorituskykyä nostavaa vaikutusta. Tiimityöskentelyn yhteydessä korostui hyvin yhteen toimiva tiimi. Hyvin toimivan tiimityön kohdeyrityksen työntekijät ajattelivat yksissä tuumin nostavan heidän suorituskykyään.