Asiakasnäkökulma mielenterveys- ja päihdehuollon palvelutoiminnan vaikuttavuuteen : Tarinoita sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuudesta
Lipsanen, Elisa (2020-03-24)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003248954
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003248954
Tiivistelmä
Terveyden edistämisellä viitataan lukuisiin toimintoihin, joilla pyritään ennaltaehkäisemään kansalaisten sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia tai estämään niiden paheneminen. Kunnallisten ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuudella on keskeinen valtiontaloudel-linen merkitys: mitä heikommaksi asiakkaan terveydentila pääsee, sitä laajemmat ja kalliim-mat sosiaali- ja terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palvelut joudutaan ottamaan käyt-töön. Varhaisella tuella voidaan vaikuttaa asiakkaan tilaan positiivisesti ennen tilan heikenty-mistä. Näin voidaan hillitä kustannusten kasvua ja mikä vielä tärkeämpää: vähentää merkittä-västi inhimillistä kärsimystä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuus keskittyy asiakkaiden tarpeisiin vas-taamiseen, palveluiden riittävyyteen ja kohdentuvuuteen, sekä näiden kautta saavutettuihin asiakkaiden kokemiin vaikutuksiin. Nykyinen palvelukeskeinen palvelujärjestelmä perustuu ammattilaisten tulkintoihin siitä, mikä on vaikuttavaa palvelua. Nousevana trendinä voidaan nähdä vaikuttavuusperusteinen johtaminen, jossa palveluiden vaikuttavuutta arvioidaankin asiakkaiden tulkintojen kautta. Tässä narratiivisella tutkimusotteella toteutetussa tutkielmas-sa tutkitaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden näkemyksiä saamiensa palve-luiden vaikuttavuudesta ja sitä, miten vaikuttavuutta voitaisiin näiden näitä näkemyksiä peila-ten kehittää.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan relevantti hoito on asiakkaiden kohdalla viivästynyt keskimäärin 27 vuodella aiheuttaen merkittävää inhimillistä kärsimystä. Relevantin hoidon viivästyessä annettujen palveluiden määrä kasvaa. Tutkimukseni tukee vallitsevaa näkemystä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulee kohdentaa ennaltaehkäisevään toi-mintaan tarvelähtöisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuutta voitaisiin lisätä ensisijaisesti resurssien tehokkaammalla kohdentamisella: vuosien vaikuttamattomien ja alati lisääntyvien palveluiden sijaan asiakkaan tulisi saada palvelu mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Yhtä merkittävää vaikuttavuuden kannalta on, että saatu palvelu on asiak-kaan oman kokemuksen mukaan riittävä ja laadukas. Tämän kokemuksen mittaamista tulisi kehittää ja tehdä järjestelmällisesti, jotta nykyisestä järjestelmästä saataisiin relevanttia palautetta palveluiden kehittämisen tueksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuus keskittyy asiakkaiden tarpeisiin vas-taamiseen, palveluiden riittävyyteen ja kohdentuvuuteen, sekä näiden kautta saavutettuihin asiakkaiden kokemiin vaikutuksiin. Nykyinen palvelukeskeinen palvelujärjestelmä perustuu ammattilaisten tulkintoihin siitä, mikä on vaikuttavaa palvelua. Nousevana trendinä voidaan nähdä vaikuttavuusperusteinen johtaminen, jossa palveluiden vaikuttavuutta arvioidaankin asiakkaiden tulkintojen kautta. Tässä narratiivisella tutkimusotteella toteutetussa tutkielmas-sa tutkitaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden näkemyksiä saamiensa palve-luiden vaikuttavuudesta ja sitä, miten vaikuttavuutta voitaisiin näiden näitä näkemyksiä peila-ten kehittää.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan relevantti hoito on asiakkaiden kohdalla viivästynyt keskimäärin 27 vuodella aiheuttaen merkittävää inhimillistä kärsimystä. Relevantin hoidon viivästyessä annettujen palveluiden määrä kasvaa. Tutkimukseni tukee vallitsevaa näkemystä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulee kohdentaa ennaltaehkäisevään toi-mintaan tarvelähtöisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuutta voitaisiin lisätä ensisijaisesti resurssien tehokkaammalla kohdentamisella: vuosien vaikuttamattomien ja alati lisääntyvien palveluiden sijaan asiakkaan tulisi saada palvelu mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Yhtä merkittävää vaikuttavuuden kannalta on, että saatu palvelu on asiak-kaan oman kokemuksen mukaan riittävä ja laadukas. Tämän kokemuksen mittaamista tulisi kehittää ja tehdä järjestelmällisesti, jotta nykyisestä järjestelmästä saataisiin relevanttia palautetta palveluiden kehittämisen tueksi.