Kustannustietoisuuden avulla kustannustehokkaammaksi

Abstract

Useat yritykset korostavat kustannustehokkuuden merkitystä omissa strategioissaan. Usein epäselväksi kuitenkin jää, millä käytännöin keinoilla tähän tavoitteeseen pyritään pääse-mään. Kirjallisuudestakaan vastausta ei suoraan löydy, vaikka useassa strategiakoulukunnas-sa kustannusten säästämistä korostetaan. Yksi tutkimuksissa esiin nostettu keino kustannus-tehokkuuden parantamiseen on henkilöstön kustannustietoisuuden parantaminen. Se tuo tehokkuutta muun muassa parempien päätösten muodossa. Vallitsevalla organisaatiokult-tuurilla on havaittu olevan vaikutusta siihen, kuinka kustannustietoinen organisaatio on. Tässä tutkielmassa pyritään antamaan vastaus siihen, mitä tunnuspiirteitä kustannustehok-kuutta korostavassa strategiassa on ja miten kustannustietoisuuden parantaminen tämän toteutumista edesauttaa.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille tieteellisestä kirjallisuudesta löyty-viä eri strategiakoulukuntia sekä artikkeleita kustannustehokkuudesta. Näistä on poimittu menetelmiä, joita organisaatiot voivat hyödyntää kustannustehokkuuteen pyrkiessään. Tie-teellisten tutkimusten perusteella kustannustietoisuutta on mahdollista parantaa esimerkiksi johdon kontrollijärjestelmien avulla. Kirjallisuusosuudessa myös korostetaan johdon hyvää organisaatiokulttuurin tuntemista, jotta organisaatio voisi toimia tehokkaasti ja mahdolliset muutokset osattaisiin tehdä oikein. Tämä empiirinen tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelui-ta. Haastattelut suoritettiin anonyymiksi jäävän yrityksen henkilöstölle.

Tutkimustulosten päähavaintona voidaan todeta, että kustannustehokkuuteen pääseminen vaatii johdolta selkeitä ohjeita ja toimenpiteitä. Pelkkä kustannustehokkuuden mainitsemi-nen strategiassa ei vaikuta henkilöstön käyttäytymiseen. Myöskään pelkkä kustannuskontrol-lien olemassaolo ei tee henkilöstöstä kustannustehokkaampaa tai kustannustietoisempaa. Kontrolleista esimerkki budjetointia ja raportointivastuuta olisi hyvä korostaa ja tiukentaa, jotta ne todellisuudessa vaikuttavat kustannustietoisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että henkilöstö on ylipäätään kiinnostunut kustannuksista. Siksi kustannustietoutta olisi hyvä jakaa ja tuoda enemmän esille. Tutkimuksessa myös havaittiin, että yrityksen pitkään jatku-neella hyvällä taloudellisella menestyksellä on vaikutusta kustannustehottoman organisaa-tiokulttuurin syntyyn. Tehottomuutta syntyy, jos organisaatiolla ei tule luontaista tarvetta tehostaa omaa toimintaansa.