Språkbadselevers muntliga färdigheter i svenska i årskurs 6 : Morfologisk och syntaktisk utveckling samt lärarstöd
Dahl, Ossi (2020-03-12)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128106
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128106
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaiset suulliset valmiudet kuudesluokkalaisilla kielikylpyoppilailla on kielikylpykielessä eli ruotsin kielessä. Tutkimuksessa selvitettiin, mille tasolle oppilaiden suulliset valmiudet kielikylpykielessä voidaan sijoittaa prosessoitavuusteoriassa, joka keskittyy morfologisiin ja syntaktisiin prosesseihin. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, kuinka kielikylpyopettaja voi tukea oppilaiden suullisten valmiuksien kehittymistä kielikylpykielessä.
Tutkimuksen aineisto koostui haastatteluista, joihin osallistui yhteensä 13 henkilöä, 12 kielikylpyoppilasta ja yksi kielikylpyopettaja. Oppilashaastattelut olivat virikehaastatteluja, joita varten laadittiin etukäteistehtävä. Aineistonkeruu toteutettiin kahtena päivänä eräässä helsinkiläisessä kielikylpyopetusta tarjoavassa koulussa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneiden kielikylpyoppilaiden suulliset taidot kielikylpykielessä sijoittuvat morfologisten prosessien osalta prosessoitavuusteorian tasoille 3 ja 4. Kielikylpyoppilaiden suulliset taidot kohdekielessä syntaktisten prosessien osalta sijoittuvat pääosin tasolle 4. Morfologisten prosessien osalta haastavimmiksi kielellisiksi rakenteiksi osoittautuivat adjektiivin ja predikatiivin kongruenssi. Syntaktisten prosessien osalta haastavimpia kielellisiä rakenteita olivat kieltosanan ja lauseadverbiaalien sijoittaminen pää– ja sivulauseisiin sekä sivulauseen sanajärjestys.
Tutkimuksessa haastateltu kielikylpyopettaja näki, että opettaja voi tukea oppilaiden suullisten valmiuksien kehittymistä parhaiten käyttämällä opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla on paljon mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä. Tällaisia opetusmenetelmiä ovat muun muassa ilmiöpohjainen opetusmenetelmä sekä dialoginen opetusmenetelmä. Ilmiöpohjaisessa menetelmässä kielikylpyopettaja käytti aktiviteetteja, joissa oppilaiden oli mahdollista käyttää kielikylpykieltä monipuolisissa tilanteissa.
Tutkimuksen aineisto koostui haastatteluista, joihin osallistui yhteensä 13 henkilöä, 12 kielikylpyoppilasta ja yksi kielikylpyopettaja. Oppilashaastattelut olivat virikehaastatteluja, joita varten laadittiin etukäteistehtävä. Aineistonkeruu toteutettiin kahtena päivänä eräässä helsinkiläisessä kielikylpyopetusta tarjoavassa koulussa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimukseen osallistuneiden kielikylpyoppilaiden suulliset taidot kielikylpykielessä sijoittuvat morfologisten prosessien osalta prosessoitavuusteorian tasoille 3 ja 4. Kielikylpyoppilaiden suulliset taidot kohdekielessä syntaktisten prosessien osalta sijoittuvat pääosin tasolle 4. Morfologisten prosessien osalta haastavimmiksi kielellisiksi rakenteiksi osoittautuivat adjektiivin ja predikatiivin kongruenssi. Syntaktisten prosessien osalta haastavimpia kielellisiä rakenteita olivat kieltosanan ja lauseadverbiaalien sijoittaminen pää– ja sivulauseisiin sekä sivulauseen sanajärjestys.
Tutkimuksessa haastateltu kielikylpyopettaja näki, että opettaja voi tukea oppilaiden suullisten valmiuksien kehittymistä parhaiten käyttämällä opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla on paljon mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä. Tällaisia opetusmenetelmiä ovat muun muassa ilmiöpohjainen opetusmenetelmä sekä dialoginen opetusmenetelmä. Ilmiöpohjaisessa menetelmässä kielikylpyopettaja käytti aktiviteetteja, joissa oppilaiden oli mahdollista käyttää kielikylpykieltä monipuolisissa tilanteissa.