Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Lärares syn på språkmedveten undervisning

Norrback, Freja Aino (2020-03-10)

 
Tweet refworks
 
Katso/Avaa
UniVaasa_2020_Norrback_Freja2.pdf (1.054Mb)
Lataukset: 


Norrback, Freja Aino
10.03.2020
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003107804
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien käsityksiä ja kokemuksia kielitietoisesta opetuksesta. Tutkimukseen osallistuneita opettajia pyydettiin ottamaan kantaa aiempaan tutkimusnäyttöön ja kirjallisuuteen perustuviin (DivEd 2019) kielitietoisen opetuksen käytänteisiin sähköisen lomakekyselyn kautta. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja alan tutkimuskirjallisuus. Opettajien vastausten perusteella pystyttiin kartoittamaan, kuinka tuttuja kielitietoisen opetuksen käytänteet heille olivat, kuinka usein he kokivat toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan ja kuinka tärkeiksi he kokivat ne. Lomakekyselyn avulla selvitettiin myös opettajien näkemyksiä siitä, millainen tieto ja koulutus auttaisivat heitä parhaiten, kun he kohtaavat oppilaita, joilla on esimerkiksi maahanmuuttajatausta. Kielitietoisista käytänteistä useat olivat opettajille entuudestaan tuttuja, ja osa heistä myös koki toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan. Suurin osa näistä käytänteistä koettiin myös tärkeiksi, vaikka niitä ei omassa opetuksessa toteutettaisi tai vaikka opettaja koki, ettei hänellä ollut paljon tietoa kyseisestä käytänteestä. Opettajien mukaan erilaiset jatkokoulutukset ja kurssit, käytännön esimerkit ja eriyttävä oppimateriaali auttaisi heitä kohtaamaan oppilaiden tarpeita.

Tutkimus osoittaa, että kielitietoisuus on olennainen osa opettajan pedagogista ajattelutapaa. Tämä ajattelutapa ei vaikuttaisi syntyvän yhden koulutuspäivän jälkeen, vaan se vaatii pidemmän ajan ja kertausta esimerkiksi useamman koulutuksen muodossa. Keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että kielitietoisuutta tulisi käsitellä ja kehittää jo opettajien peruskoulutuksessa, mutta myös erilaisessa täydennyskoulutuksessa, jotta kielitietoisuutta voidaan lisätä ja kehittää opettajien keskuudessa. Vaikuttaa myös siltä, että kielikylpyopettajien koulutus tukee kielitietoista ajattelutapaa. Kielitietoisuus on ajankohtainen ja monia koskeva ilmiö. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempiä ja yhä useammalla oppilaalla on moninainen kielellinen ja kulttuurillinen tausta, mikä luo uudenlaisia haasteita opetukselle. Kielitietoisen opetuksen käytänteet voivat auttaa opettajia tukemaan oppilaitaan sekä osittain vastaamaan niihin haasteisiin, joita monikieliset ja -kulttuuriset opetusryhmät tuovat mukanaan.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt [5294]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Lähetä palautetta | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Lähetä palautetta | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste