Semantiska förändringar och översättningsbyten i svenska översättningar av artiklar i Yhteishyvä
Vakkuri, Alina (2020-03-18)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188386
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188386
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin semanttisia muutoksia Yhteishyvä-lehden artikkelien ruotsinkielisissä käännöksissä. Tavoitteenani on selvittää, miten Samarbete-lehden ruotsinkieliset käännökset vastaavat alkuperäisiä, suomenkielisiä Yhteishyvän artikkeleita. Käytän semanttisten muutosten luokittelussa Rune Ingon jaottelua, johon kuuluvat lisäykset, poisjätöt, epätarkkuudet ja merkityserot sekä semanttiset virheet. Tarkastelen näistä ainoastaan lisäyksiä (semanttiset lisäykset ja eksplisiittivastineet) ja poisjättöjä (semanttiset poisjätöt ja implisiittivastineet). Lisäksi tarkastelen, millaisia käännösvaihtoja käännetyissä artikkeleissa esiintyy. Erittelen käännösvaihdot pakollisiin ja vapaaehtoisiin käännösvaihtoihin, jotka edelleen erittelen alaluokkiin. Luokittelen käännösvaihdot soveltamalla Paula Huhtalan (1995) luokittelua.
Käytän tutkimuksessani kvalitatiivisia ja deskriptiivisiä tutkimusmenetelmiä, mutta myös kvantitatiivisia menetelmiä. Käytän kvalitatiivista menetelmää semanttisten muutosten jaottelussa. Käytän deskriptiivistä menetelmää kuvaillessani tutkimusmateriaalissani esiintyviä semanttisia muutoksia. Kvantitatiivista menetelmää käytän laskiessani semanttisten muutosten lukumäärät ja osuudet. Tutkimuksessani on myös vertailevan tutkimuksen piirteitä, sillä vertailen saamiani tutkimustuloksia aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimukseni on vertaileva myös siltä osin, että vertaan suomen ja ruotsin kieltä keskenään.
Löysin materiaalistani yhteensä 65 semanttista muutosta. Tulokset osoittavat, että materiaalissani esiintyi eniten lisäyksiä, joista suurin osa (42) oli eksplisiittisiä. Seuraavaksi eniten löysin semanttisia lisäyksiä, joita oli 13. Vähiten löysin implisiittisiä poisjättöjä, joita löysin ainoastaan 4 ja semanttisia poisjättöjä löysin 6. Luokittelin materiaalistani yhteensä 43 käännösvaihtoa. Luokittelin 24 tapausta pakollisiksi käännösvaihdoiksi ja 19 vapaaehtoisiksi. Suurin osa pakollisista käännösvaihdoista oli yksikönvaihdoksia (enhetsbyte) ja vapaaehtoisista luvunvaihtoja (numerusbyte).
Käytän tutkimuksessani kvalitatiivisia ja deskriptiivisiä tutkimusmenetelmiä, mutta myös kvantitatiivisia menetelmiä. Käytän kvalitatiivista menetelmää semanttisten muutosten jaottelussa. Käytän deskriptiivistä menetelmää kuvaillessani tutkimusmateriaalissani esiintyviä semanttisia muutoksia. Kvantitatiivista menetelmää käytän laskiessani semanttisten muutosten lukumäärät ja osuudet. Tutkimuksessani on myös vertailevan tutkimuksen piirteitä, sillä vertailen saamiani tutkimustuloksia aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimukseni on vertaileva myös siltä osin, että vertaan suomen ja ruotsin kieltä keskenään.
Löysin materiaalistani yhteensä 65 semanttista muutosta. Tulokset osoittavat, että materiaalissani esiintyi eniten lisäyksiä, joista suurin osa (42) oli eksplisiittisiä. Seuraavaksi eniten löysin semanttisia lisäyksiä, joita oli 13. Vähiten löysin implisiittisiä poisjättöjä, joita löysin ainoastaan 4 ja semanttisia poisjättöjä löysin 6. Luokittelin materiaalistani yhteensä 43 käännösvaihtoa. Luokittelin 24 tapausta pakollisiksi käännösvaihdoiksi ja 19 vapaaehtoisiksi. Suurin osa pakollisista käännösvaihdoista oli yksikönvaihdoksia (enhetsbyte) ja vapaaehtoisista luvunvaihtoja (numerusbyte).