Mielenterveyskuntoutujien osallisuus asumisyksikkö Mainingin muutosprosessissa

Abstract

Asiakkaiden osallisuus on noussut keskeiseksi teemaksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osallisuuskeskustelun keskiössä ovat olleet erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat kansalaiset heidän puutteellisista vaikutusmahdollisuuksistaan johtuen. Osallisuuden edistämisen tärkeyttä on perusteltu sillä, että se lisää palveluiden laatua, tarpeeseen vastaamista, vahvistaa osallistujien itseluottamusta ja varmistaa asiakaslähtöisemmät palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien osallisuutta on tavallisesti pyritty edistämään asiakastyön kautta. Sen rinnalle on keskusteluissa noussut myös palveluiden käyttäjien osallistaminen hallinnon tasolla. Osallisuuden hyödyistä ja eduista huolimatta sen toteutumisessa on kuitenkin vielä suuria puutteita.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella mielenterveyskuntoutujien osallisuutta asumisyksikkö Mainingin muutosprosessissa. Tarkoituksena on selvittää, miten asiakkaat kokevat osallisuuden, ja millaisia näkemyksiä työntekijöillä on asiakkaiden osallisuudesta muutosprosessissa. Lisäksi tutkitaan eroavatko asiakkaiden ja työntekijöiden näkymykset toisistaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden käsitteestä, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista osallisuuteen sekä osallisuudesta kolmannella sektorilla.

Tutkimuksen lähestymistapa on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui kolme asiakasta ja kuusi työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten tarkastelussa keskitytään neljään aineistosta nousevaan teemaan: muutokseen orientoitumiseen, vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja kokemukseen muutosprosessista.

Tutkimustulosten perusteella asiakkaat kokivat saaneensa osallistua muutosprosessissa. Asiakkailla oli kiinnostusta osallistua ja he olivat tyytyväisiä osallistumisensa tasoon ja kokivat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Asiakkaat osallistuivat vahvimmin omaa elämää koskevaan päätöksentekoon. Työntekijät kokivat, että asiakkaiden osallisuus toteutui ihan hyvin, mutta he olisivat toivoneet, että asiakkaat olisivat voineet osallistua vielä enemmän. Tutkimuksen perusteella työntekijät ovat keskeisessä roolissa asiakkaiden osallistumisen mahdollistamiseksi. Työntekijöiden keskuudessa koettiin kuitenkin epätietosuutta siitä, miten asiakkaita olisi voinut osallistaa vielä paremmin muutostilanteessa. Tarvitaan siis uutta osaamista ja välineitä asiakkaiden laajemman osallistamisen mahdollistamiseksi.