Sukupuoli organisaatiokulttuurin profiloijana: Etnografinen tulkinta akateemisesta insinööriorganisaatiosta
Jokila, Marianna (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalainen työelämä on näennäisen tasa-arvoinen ja sukupuolineutraali. Suomalaiset naiset osallistuvat työelämään määrällisesti lähes miesten tavoin mutta silti eriarvoisuus on edelleen ongelma. Tasa-arvokysymyksiin on keskittynyt tieteenaloista lähinnä naistutkimus. Hallintotieteessäkin on omana osa-alueenaan hallinnon naistutkimus, jota Suomessa on
harjoitettu 1980-luvulta lähtien.
Tutkimusasetelmassani oletuksena on, että organisaatiokulttuuri vaikuttaa sukupuolittamisen prosessiin. Tästä syystä organisaatiokulttuurin voisi ajatella lyövän leimansa myös naisen
asemaan organisaation toiminnassa. Tutkielman tutkimusongelma kuuluu seuraavasti: ”Millainen on naisen asema tarkkailemassani organisaatiokulttuurissa?” Tarkentavat lisäkysymykset ovat: ”Miten sukupuolittunut näkökulma muuttaa näkemystä organisaation kulttuurista?” ja ”Onko sukupuolella ylipäänsä merkitystä insinöörikulttuurissa?”
Organisaatiokulttuurin tutkimuksen perusta on klassisessa organisaatiotutkimuksessa. Organisaatiokulttuuria alettiin pitää merkittävänä tutkimusalueena 1980-luvulta lähtien, jolloin
huomio kiinnittyi erityisesti organisaatioiden työskentelyilmapiiriin. Vuosikymmenten historiasta huolimatta organisaatiokulttuuri on edelleen kiistelty käsite ja tutkimuskohde. Yleisesti hyväksytty kuvaus siitä kuitenkin on sen pyrkimys tutkia organisaation pehmeää ja
ihmisläheistä puolta. Organisaatiotutkimus on perinteisesti jättänyt sukupuolen vaille huomiota. Sukupuolittuneen organisaatiotutkimuksen tehtävänä onkin tehdä sukupuoli
näkyväksi osaksi organisaatiota, jolloin syrjintä muuttuu helpommin havaittavaksi. Tämä tutkielma on osa feministisen organisaatiotutkimuksen perinnettä. Aineistonkeruumenetelmänä
työssä on käytetty etnografiaa. Etnografisen aineiston keräämiseen käytin kuukauden tarkkaillen yhtä Tampereen teknillisen yliopiston ainelaitosta.
Tarkastelemani kohdeorganisaation kulttuuri on sekoitus akateemista ja insinöörikulttuuria. Tämä tekee organisaation syvällisen ymmärtämisen melko haastavaksi. Hyvästä yleisestä
työskentelyilmapiiristä huolimatta, näiden kahden organisaatiokulttuurityypin sekoittuminen luo organisaatiossa työskenteleville naisille omanlaisensa aseman. Akateeminen kulttuuri perinteillään vaientaa nais- ja tasa-arvokysymyksen ja epätasa-arvo on tiukasti rakenteisiin sidottua. Insinöörikulttuuri puolestaan on jo lähtökohtaisesti varsin maskuliininen
toimintaympäristö. Tässä organisaatiossa tasa-arvo toteutuu melko hyvin. Tasa-arvoa pahiten häiritsee kulttuurisista syistä akateeminen perinne vaieta tasa-arvokysymyksistä ja
insinöörikulttuurin perinne, joka pyrkii jatkuvasti vahvistamaan ja eksklusiivisesti hyväksymään ainoastaan maskuliinista toimintaa.
harjoitettu 1980-luvulta lähtien.
Tutkimusasetelmassani oletuksena on, että organisaatiokulttuuri vaikuttaa sukupuolittamisen prosessiin. Tästä syystä organisaatiokulttuurin voisi ajatella lyövän leimansa myös naisen
asemaan organisaation toiminnassa. Tutkielman tutkimusongelma kuuluu seuraavasti: ”Millainen on naisen asema tarkkailemassani organisaatiokulttuurissa?” Tarkentavat lisäkysymykset ovat: ”Miten sukupuolittunut näkökulma muuttaa näkemystä organisaation kulttuurista?” ja ”Onko sukupuolella ylipäänsä merkitystä insinöörikulttuurissa?”
Organisaatiokulttuurin tutkimuksen perusta on klassisessa organisaatiotutkimuksessa. Organisaatiokulttuuria alettiin pitää merkittävänä tutkimusalueena 1980-luvulta lähtien, jolloin
huomio kiinnittyi erityisesti organisaatioiden työskentelyilmapiiriin. Vuosikymmenten historiasta huolimatta organisaatiokulttuuri on edelleen kiistelty käsite ja tutkimuskohde. Yleisesti hyväksytty kuvaus siitä kuitenkin on sen pyrkimys tutkia organisaation pehmeää ja
ihmisläheistä puolta. Organisaatiotutkimus on perinteisesti jättänyt sukupuolen vaille huomiota. Sukupuolittuneen organisaatiotutkimuksen tehtävänä onkin tehdä sukupuoli
näkyväksi osaksi organisaatiota, jolloin syrjintä muuttuu helpommin havaittavaksi. Tämä tutkielma on osa feministisen organisaatiotutkimuksen perinnettä. Aineistonkeruumenetelmänä
työssä on käytetty etnografiaa. Etnografisen aineiston keräämiseen käytin kuukauden tarkkaillen yhtä Tampereen teknillisen yliopiston ainelaitosta.
Tarkastelemani kohdeorganisaation kulttuuri on sekoitus akateemista ja insinöörikulttuuria. Tämä tekee organisaation syvällisen ymmärtämisen melko haastavaksi. Hyvästä yleisestä
työskentelyilmapiiristä huolimatta, näiden kahden organisaatiokulttuurityypin sekoittuminen luo organisaatiossa työskenteleville naisille omanlaisensa aseman. Akateeminen kulttuuri perinteillään vaientaa nais- ja tasa-arvokysymyksen ja epätasa-arvo on tiukasti rakenteisiin sidottua. Insinöörikulttuuri puolestaan on jo lähtökohtaisesti varsin maskuliininen
toimintaympäristö. Tässä organisaatiossa tasa-arvo toteutuu melko hyvin. Tasa-arvoa pahiten häiritsee kulttuurisista syistä akateeminen perinne vaieta tasa-arvokysymyksistä ja
insinöörikulttuurin perinne, joka pyrkii jatkuvasti vahvistamaan ja eksklusiivisesti hyväksymään ainoastaan maskuliinista toimintaa.